10.6.202421:00
Sunnuntai-illan eurovaalitulos oli perussuomalaisille järisyttävä tappio. Puolue menetti alustavan laskennan mukaan 6,2 prosenttiyksikköä edellisvaalien 13,8 prosentin kannatuksesta. Siis 45 prosenttia, yli satatuhatta ääntä.
Vielä vaalien alla julkaistussa gallupeissa perussuomalaisille povattiin 14,3 ja 16,5 prosentin kannatusta. Tulos on mahalasku. Äänestäjät jäivät kotiin. Puheenjohtaja Riikka Purra arvioi vaali-iltana, että perussuomalaisissa äänestäjissä yhä tuntuu ex-puheenjohtaja Timo Soinin sanat ”missä EU, siellä ongelma”, jonka takia uurnille ei lähdettäisi.
Mutta kyllä Purra saa hakea vielä parempaa selitystä sille, miksi vielä viisi vuotta sitten yli 100 000 ihmistä uskoi voivansa vaikuttaa perussuomalaisten kautta EU-asioihin.
Eteneekö Suomi kohti luottamuskriisiä?
Suomessa on hiljalleen tapahtunut perussuomalaisten tappiotakin järisyttävämpi luottamuksen romahdus. Luottamus keskeisiin hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin, koulutukseen ja terveydenhuoltojärjestelmään, on syöksynyt viimeisen kahden vuoden aikana.
Tieto käy ilmi valtioneuvoston kanslian kuukausittain tekemästä Kansalaispulssi-kyselytutkimuksesta.
Vielä huhtikuussa 2022 suomalaisista 81 prosenttia kertoi luottavansa melko paljon tai täydellisesti terveydenhuoltojärjestelmään. Toukokuussa 2024 osuus oli enää alle 60 prosenttia. Jopa mediaan, mihin luottamus on pysynyt suhteelliseen vakaana, luotetaan nykyisin enemmän kuin suomalaiseen terveydenhuoltoon.
Luottamus koulutusjärjestelmään on niin ikään laskenut kahdessa vuodessa 87 prosentin tasolta alle 70 prosenttiin.
Vielä surkeammin on käynyt luottamukselle Suomen hallitukseen. Kaksi vuotta sitten Sanna Marinin (sd) hallitukseen luotti 70 prosenttia suomalaisista, kun nyt Petteri Orpon (kok) hallitukseen luottaa reilut 35 prosenttia suomalaisista.
Luottamus poliisiin ja puolustusvoimiin sentään on pysytellyt koko ajan korkealla tasolla.
Luvut panevat silti kysymään, onko Suomi etenemässä kohti luottamuskriisiä, kun luottamus yhteisesti rahoitettuihin palveluihin on tällä tavoin romahtanut? Luottamus on yhteiskunnan arvokkainta pääomaa ja samalla sen perusta.
Purralla kaksi vaihtoehtoa
Tämä luottamuspula saattoi hyvinkin iskeä Purran perussuomalaisiin sunnuntai-iltana.
Kansalaispulssista käy nimittäin ilmi, että kaikkein heikointa luottamus hallitukseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen on pienituloisten ryhmässä. Vain 23 prosenttia pienituloisista luottaa hallitukseen melko paljon tai täydellisesti.
Vaikka perussuomalaisten keskiluokkaistumisesta on puhuttu mediassa paljon, osoittaa Eduskuntavaalitutkimus 2023, että matala tulotaso ennakoi yhä vahvasti puolueen äänestämistä.
Purralla on edessään kaksi vaihtoehtoa. Joko hän voi yrittää saada perussuomalaisten potentiaaliset äänestäjät unohtamaan kipeät kysymykset keskittymällä puolueelle vahvoihin maahanmuutto- ja rikollisuuskortteihin. Tai sitten hän voi ottaa lusikan käteensä ja keskittyä kipeisiin kysymyksiin. Suomalaiset näyttävät kyselyiden valossa odottavan jälkimmäistä.
Kirjoittaja on Kauppalehden toimittaja.