7.11.202421:00
Torstaina listattiin taas valtakunnan tulo- ja verokunkut.
Tulokuninkaiden listan kärjestä löytyy sekä tuttuja että uusia nimiä. Wolt-kaupassa rikastunut Miki Kuusi on jo toista vuotta ykkönen, peliyhtiö Supercellin Ilkka Paananen ja kumppanit seuraavat perässä ties monettako vuotta.
Sahayhtiö Pölkyn Itävaltaan kaupanneet Virranniemen veljekset valtasivat eniten tienanneiden kärkikymmeniköstä kolme sijaa (3:s, 9:s ja 10:s).
Yrityskauppamiljonäärejä jää myös verottajan listan ulkopuolelle. Joensuulainen perheyritys E. Hartikainen myi viime vuonna autoliiketoimintansa Wetteri Autolle. Syy siihen, että omistajia ei ole tulokuninkaiden listalla on selvä: myyntivoittoa ei jaettu yhtiöstä mihinkään vaan potti sijoitetaan yhtiön toiseen bisnekseen, maanrakennustoimintaan.
Suomalainen avoimuus harvinaista
Suomalainen veropäivä on kansainvälisessä vertailussa harvinaisuus. Käytäntöä, jossa suurituloisten verotiedot ovat julkisia, on ihmetelty – ja ihasteltukin – ulkomaita myöten.
Takavuosina veropäivä nimettiin kansalliseksi kateuspäiväksi. Tavan kansa taivasteli isokenkäisten kovia tuloja. Kulttuuri on menneen vuosikymmenen aikana kuitenkin paljolti muuttunut, ja siitä on kiittäminen Supercell-miljonäärejä, jotka ovat brändänneet itsensä iloisiksi veronmaksajiksi.
”Me ollaan saatu paljon apua yhteiskunnalta, ja nyt on meidän vuoro maksaa takaisin”, Ilkka Paananen sanoi jo vuonna 2013.
Onkin hyvä muistaa, että yrityskaupat hyödyttävät koko Suomea. Lisäksi yritysten maksamilla yhteisöveroilla katetaan monia yhteiskunnan palveluja.
Yhteisöveron koko tuotto Suomessa oli viime vuonna 7,35 miljardia euroa.
Ketä kiinnostaa?
Moni kysyy, ja ihan aiheellisesti, miksi meidän pitäisi kiinnostua paljon tienaavien tuloista ja näiden maksamista veroista? Miksi naapurin, työkaverin, suositun somepersoonan, näkyvän poliitikon tai ylipäätään kenenkään verotietojen pitäisi kiinnostaa ketään?
Nuoriin miljonääreihin kuuluu myös Koneen omistajasuvun Heikki Herlin. Hän sanoo Kauppalehden haastattelussa, että kaikkia veronmaksajia koskettava avoimuus on hyvä asia.
”Sitä voidaan kutsua rahoituksen läpinäkyvyydeksi. Kun katson asiaa yksittäisenä ihmisenä, olen mielestäni viimeinen ihminen, jonka pitäisi olla marisemassa marraskuun alussa, kun verotietoja julkaistaan.”
Tietojen julkistaminen ei olekaan itsetarkoitus, vaan esimerkiksi Kauppalehti kertoo niistä tiedoista, joilla on yhteiskunnallista merkitystä. Julkiset verotiedot kertovat siitä, kuka yhteiskuntaa rahoittaa ja kuinka paljon.
Verotulot kertovat sekä menestyksestä että yhteiskuntavastuusta. Tänäkin vuonna yhteisöverojen maksajien kärjessä ovat OP Ryhmä, Nordea ja Neste.
Media on nostanut myös esimerkiksi naisten osuutta tulokärjessä.
Avoimuutta voi pitää tärkeänä sekä markkinatalouden että hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta. Veropäivän uutisoinnin painopiste onkin siirtymässä yksittäisten henkilöiden tietojen seuraamisesta yhteiskunnallisempaan suuntaan. Verotietojen läpinäkyvyyden katsotaan myös ehkäisevän osaltaan harmaata taloutta.
Media on nostanut myös esimerkiksi naisten osuutta tulokärjessä. Tasa-arvossa on vielä tekemistä: ensimmäinen nainen, Wolt-kaupassa rikastunut Marianne Vikkula löytyy vasta sijalta 24. Heti hänen perässään sijalla 25. on Virranniemen sisarussarjan neljäs miljonääri Laura Virranniemi.