Metalli ottaa uutta muotoa kotimaisen kalastusvälineyhtiön Kuusamon Uistimen pajalla. Järeät välineet ja osaavat ihmiset paukuttavat laarit täyteen välkkyviä metalliuistimia. Käsityö on yhä arvossaan Kuusamossa.
Pian kesäkalastajat virittelevät jälleen kuusamolaisia uistimia virveleiden päihin kesämökkien laitureilla.
Kuusamossa Professori Räsäsen tiellä sijaitsevassa tehtaassa valmistuu yllättävän monta suomalaisen kalastajan luottopeliä.
Toimitusjohtaja Kimmo Korpua nostaa tällä kertaa esiin erityisesti yhden kalamaailman kuuluisuuden eli Professorin.
Se on kapea kalanmuotoinen metalliuistin, jonka kuperuus saa sen liikehtimään isoa kalaa houkuttelevasti.
Houkutteleva?
Professoria kehutaan yksilöllisestä ja tehokkaasta uinnistaan, joka innostaa kalan iskemään kiinni.
KUVA: Antti Mustonen
Professorin saalisvarmuus ei ole yllätys, mutta monisyinen historia voi yllättää monet vannoutuneet kalastajat.
Jo vuonna 1924 eli tasan sata vuotta sitten pohjustettiin tulevan klassikon synty.
Professor-uistimen alkuperä juontaa Kuopioon, jossa vuosisadan alkupuolella virisi voimakas urheilukalastusharrastus ja kalastusvälineteollisuus, kertoo Suomalaiset Uistimet -historiateos (Arma Fennica).
Kerrotaan, että alunperin kelloseppä August Puustjärvi teki vuonna 1924 Professorin saksalaisen Silberblinken -esikuvan mukaan paikallisen apteekkari August Piispasen pyynnöstä. Silloin uistimen nimi oli Provisor. Piispasesta johtuen kuopiolaisen kutsuivat viehettä kuitenkin myös Apteekkariksi. Samainen Piispanen oli perustamassa likööritehdas Lignell & Piispasta.
Lusikkauistimen pitkiä perinteitä muotoilun osalta kunnioittavan Professorin tapauksessa ensimmäinen merkintä kaupallisesta valmistuksesta on vuodelta 1927, kun Suojeluskuntalaisten Urheiluliike eli Suke rekisteröi Professorin tavaramerkiksi.
Korpua kertoo, että Professorista tulee tänä vuonna myyntiin rajoitettu ja numeroitu keräilyerä, jossa on esimerkiksi kultaus ja kaiverrettuna viehemallin isän eli Piispasen profiili.
”Tarinan mukaan innokas kalamies Piispanen oli hankkinut ulkomaanmatkaltaan Professorin-mallin esikuvan ja kalastanut sillä Viannankoskella vuonna 1923. Suuri kala on tarttunut siihen ja vetänyt siiman myllyruuhen alle, jolloin siima katkesi ja kala vei uistimen.”
Harmistunut Piispanen piirisi mallin ulkomuistista paperille ja vei sen kultaseppä Puustjärvelle valmistettavaksi.
Historiateoksen mukaan vuosikymmenten varrella viehettä on valmistettu myös alihankintana. Myös erilaisia ja eri nimisiä versioita on ollut saatavilla.
Tavaramerkikseen Professorin rekisteröinyt Suojeluskuntalaisten Urheiluliike muuttui 1940-luvun alusta Oy Urheilutarpeita – Sportartiklar Ab -nimiseksi.
Sotien jälkeen Oy Urheilutarpeita – Sportartiklar Ab (Karhu-Titan) jatkoi Professor-uistimen valmistusta omalla tehtaalla Porvoossa.
Uistintehtailija.
Kuusamon Uisitimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua esittelee tehtaan ensimmäistä teollista työvälinettä Kuusamossa.
KUVA: Antti Mustonen
Monitoimiuistin
Vuonna 1981 Kuusamon Uistin osti Professor-nimen ja jatkoi merkin valmistusta.
Kuusamolle Professor päätyi siis kauppojen kautta. Korpuan mukaan vuosien varrella Professor -malleja, -kokoja ja värejä on tehty lukemattomia erilaisia.
Kuusamon Professorien valikoima koossa ja väreissä on edelleen laaja. Tällä hetkellä tuotannossa on Professorista 10 erilaista runkomallia ja 68 eri väritystä. Sitä saa houkutushelmen kanssa ja ilman.
Erikoisuus vieheessä on se, että sen voi kiinnittää siimaan kummasta päästä vain – ja kalaa tulee. Perinteisesti Proffa tunnetaan haukilusikkana. Se on jättänyt muistijäljen moneen suomalaiseen ensimmäisen hauen erehdyttäneenä vieheenä. Mutta sillä saa kaikkea kalaa. Monet kalastajat vannovat sen nimeen jalokalan uistelussa.
”Professor on monitoimiuistin sanan parhaassa merkityksessä”, tiivistää Juha Jormanainen 50 parasta uistinta kautta aikojen -teoksessa (Gummerus).
Kalastajan asialla.
Uistin saa muodon osaavissa käsissä.
KUVA: Antti Mustonen
Uustuotantoon?
Piirroskuva Stubb-uistimesta teoksessa Suomalaiset uistimet, Arma Fennica V 1995 (Timo Hyytinen, Pertti Vartiainen, Raimo Vihonen).
KUVA: Antti Mustonen
Stubb?
Pisaramalli.
Suomen Metsästysmuseon kokoelmasta Suomen Kalastusväline Oy:n valmistama Stubb-uistinmalli.
KUVA: Suomen Metsästysmuseo
Nykyään Kuusamon Uistin on Suomen suurin metallisten uistimien valmistaja. Tunnetuimpia uistimia ovat Professori ja Räsänen.
Kuusamon Uistimen Kimmo Korpua kertoo, että tänä vuonna voi olla luvassa myös vanhojen, jo tuotannosta poistuneiden vieheiden henkiin herättelyä. Yksi tällainen on Stubb -lusikkauistin, joka löytyy myös Kuusamon Uistimen laajasta katalogista.
Professorin lisäksi myös Stubb, Vuono, Monni, Zippi ja Muurahainen-lippa siirtyivät Kuusamon omistukseen vuonna 1981 Karhu-Titan Oy:n kaupoissa. Karhu-Titan oli siis aiemmin Oy Urheilutarpeita – Sportartiklar Ab ja Oy Urheilu-Karhu Sport Ab.
Korpua tuumaili presidentinvaalien jälkeen, että miksipä ei – voisihan sitä Stubb-lusikkauistimesta esimerkiksi tehdä jonkin erikoiserän, koska oikeudet siihen on kuusamolaisyhtiöllä. Stubb on kuitenkin kuuluisa hauki-, ahven-, lohi- ja kuhaviehe takavuosilta. Tästä hankkeesta voidaan kuulla Korpuan mukaan syksymmällä.
Korpua kertoo, että nykyinen tasavallan presidentti on sukua Stubb-uistimen keksijälle ja kaiken lisäksi nimikaima. Uistimen kehitti Viipurissa asunut presidentin sukulainen. Myös hänen nimensä oli Alexander Stubb.
Suomalaiset uistimet -teos kertoo, että Stubb on pisaranmuotoinen pyöreähkö, etenkin hauelle tarkoitettu uistinmalli, jolla myös on ollut eri nimiä, kuten Albion, Kaleva ja Heitto. Tavaramerkkirekisteriin Stubb-nimellä rekisteröitynä tämä kyseinen malli on ollut kaikkein tunnetuin maassamme.
Koillismaalta kalastajille.
Kuusamossa sijaitsee Suomen suurin metalliuistinten valmistaja.
KUVA: Antti Mustonen