Eilen17:30Päivitettyeilen18:17
Ryminällä kasvanut tuulivoimakapasiteetti on muiden investointien tapaan saanut siipeensä nollakorkohuuman laannuttua.
Nyt alan etuja ajava yhdistys haluaa varmistaa, että tuuli- ja aurinkovoimaan liittyvä sääntely helpottuu, eikä verotuskäytänteitä muuteta. Viesti kohdistuu erityisesti nykyiseen hallitukseen.
”Suomella on pinta-alansa puolesta suhteellinen etu, mitä tulee uusiutuvan energian tuotantoon. Kannattaa olla selkeän tavoitteellinen, ettei tätä mahdollisuutta hukata”, sanoo Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontajohtaja Matias Ollila.
Hän täsmentää viestin liittyvän kahteen konkreettiseen kohtaan. Ensimmäiseksi olisi Ollilan mukaan syytä poistaa uusiutuvan energian rakentamisessa niin sanottu tuplavalitusoikeus. Kun hankkeisiin on tehty ympäristövaikutusten arviointi eli yva-menettely, niin sen jälkeen sekä rakennusluvasta että kaavasta voi valittaa, mikä venyttää prosesseja.
Lestijärvelle lottovoitto?
Toisekseen Ollila pitää suomalaisena vahvuutena sitä, että tuulivoiman rakennuspaikkakunta saa investoinnista tuoton kiinteistöveron kautta. Esimerkiksi Ruotsissa kiinteistöveron tuotto menee valtiolle.
”Tästä Suomen mallista on pidettävä kiinni. Olen kuullut maakunta- ja kuntatasolta huolestuneita viestejä, että tulevan valtionosuusuudistuksen yhteydessä tähän malliin saatetaan kajota”, Ollila sanoo.
Hän tähdentää, että kunnat, jotka käyttävät luvitukset demokraattisen prosessin läpi, ovat oikeutettuja myös kiinteistöverotuottoihin. Raha motivoi kuntia luvittamaan ja se on elinehto, jotta investointeja tehdään jatkossakin.
Esimerkiksi Suomen suurimpana tuulivoimahankkeena itseään mainostava Lestijärven tuulipuisto tuottaa yhtiön oman ilmoituksen mukaan vuosittain arviolta 2,5 miljoonaa euroa kiinteistöveroa. Se on 720 asukkaan kunnalle mojova raha. Asukasta kohden kiinteistöveroa kertyy vuosittain siis 3 500 euroa.
Tuulipuiston pitäisi valmistua vuoden 2025 aikana. Sen vuosittaisen energiantuotannon yhtiö arvioi olevan yli 1,3 terawattituntia, joka vastaa 280 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta.
Aurinko tulee perässä
Uusiutuva energiatuotanto on tällä hetkellä nimensä mukaisesti lähinnä tuulesta temmattu ja vedestä padottu.
Vuonna 2023 tuuli- ja vesivoiman osuus sähköntuotannosta oli vajaa viidennes, kun esimerkiksi auringon osuus oli vain alle prosentin. Bioenergian osuus oli hieman alle tuulivoiman. Ydinvoima on edelleen selvästi merkittävin yksittäinen sähköntuotantomuoto.
Tulevaisuudessa auringonkin varaan lasketaan enemmän. Tämä näkyy myös alan järjestössä. Ollilan edustama Tuulivoimayhdistys muutti nimensä Suomen uusiutuvat ry:ksi. Taustalla on jäsenyrityksissä tapahtunut rakennemuutos pelkästä tuulivoiman tuottajista hybridituottajiksi.
”Jäsenistössä on paljon sellaisia yhtiöitä, jotka tekevät molempia ja sieltä tämä nimenmuutos on aloitteena lähtenyt. Esimerkiksi kun tehdään uutta tuulipuistoa, niin sinne tulee tuulta, aurinkoa ja myös sähkön varastointia”, Ollila kuvaa trendinmuutosta.
Hän haluaa kuitenkin oikoa sellaista kuvaa, että tuulivoiman tenho olisi ottanut lopullista iskua viime vuonna alkaneesta investointien jäähtymisestä.
”Fingridin mukaan liityntäsopimuksia tehdään sellaisella tahdilla, että voidaan puhua tuhannen megawatin vuosittaisesta kapasiteettikasvusta vuoteen 2027 asti”, Ollila sanoo.
Aurinko on hänen mukaansa luonnollinen kumppani tuulelle ja toisinpäin. Molemmat tasaavat toistensa tuotantokatveita, minkä pitäisi tasata ongelmalliseksi koettua sähkön hinnanvaihtelua.
Ollila on vakuuttunut, että puhtaalle sähköntuotannolle on jatkossa kova kysyntä valmistavassa teollisuudessa, mutta myös lämmöntuotannossa.
Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee sähkökattilat. Niissä kaukolämpöä omaavat energiayhtiöt voivat tehdä tuulesta lämpöä teollisen mittakaavan vesisäilöissä. Ne toimivat ikään kuin vedenkeittimen tekniikalla.
”Tässäkin varastointi on se juttu. Saadaan teollisen kokoluokan kulutusjoustoa, kun lämpöä voidaan tuottaa silloin, kun sitä tarvitaan”, Ollila kehuu.
Fakta
Tuulivoimalle velvoitteita hallitukselta
Hallitusohjelman mukaan tuulivoimalle lisätään velvoitteita ”sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi”. Säätövoiman tarve on kasvanut koska säästä riippuvan sähköntuotannon osuus on lisääntynyt.
Hallitus lupaa toisaalta sujuvoittaa tuulivoiman luvitusta ”karsimalla päällekkäisiä valituskohtia.”
Hallitus aikoo täsmentää merituulivoiman pelisääntöjä. Aurinkovoimainvestointeja se haluaa edistää maankäytön kannalta sopiville paikoille niin, että tuotannossa olevat pellot ja metsämaat jäisivät vapaiksi.