24.6.202415:15
Suomalaisten usko omaan talouteen matelee heikoissa kantimissa. Asia käy ilmi Danske Bankin tekemästä Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin Suomen ohella Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Suomalaisten taloudellista mielenrauhaa kuvaava kokonaisindeksi oli 5,9, mikä on alhaisin lukema vuodesta 2018 alkaen toteutetun kyselyn historiassa. Viime vuonna Suomen vastaava lukema oli 6,0. Suomen korkein indeksilukema, 6,4, on vuodelta 2021.
Muissa Pohjoismaissa taloususko kääntyi sen sijaan nousuun edellisvuodesta. Indeksilukema on korkein Tanskassa, 6,6. Norjassa lukema on 6,3 ja Ruotsissa 6,1. Indeksin asteikko on yhdestä kymmeneen.
Suomessa indeksi laski vain naisilla. Miehillä taloudellisen mielenrauhan taso pysyi ennallaan. Naisilla indeksi laski jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan eroa sukupuolten välisessä kehityksessä voi selittää se, että naisilla on usein käytössään vähemmän taloudellisia puskureita kuin miehillä.
”Tämä seikka yhdistettynä inflaatiokehitykseen ja korkojen nousuun voi lisätä huolia oman talouden tilasta”, Kuoppamäki sanoo.
Puskuria puuttuu.
Yksi suurimmista suomalaisten huolista kyselyssä on se, että rahaa ei ole yllättäviin menoihin, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
KUVA: TIINA SOMERPURO
Jopa reilu kolmannes suomalaisista on kyselyn mukaan vähintään viikoittain huolissaan siitä, saako rahansa riittämään kaikkeen tarvittavaan.
Lukema on kasvanut joka vuosi alkaen vuodesta 2021. Eniten rahojen riittäminen huolettaa 25–54-vuotiaita suomalaisia.
Rakenteellisia ongelmia
Indeksilukema laski vuonna 2022 kaikissa Pohjoismaissa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sodan vaikutus Suomen talouteen on kuitenkin ollut muita Pohjoismaita kovempi, sillä Venäjän kauppa oli ennen sotaa Suomessa isossa roolissa.
Venäjän kaupan lisäksi toinen rakenteellinen heikkous Suomelle on Kuoppamäen mukaan julkisen talouden tila.
”Suomessa joudutaan tekemään leikkauksia ja veronkorotuksia aikana, jolloin muissa Pohjoismaissa käsissä on positiivinen ongelma. Velkaa alkaa olla niin vähän, että joudutaan miettimään, pitäisikö menoja lisätä.”
Danske Bankin Suomen maajohtaja Jens Wiklund toteaa, että tämän vuoden tutkimuksessa suomalaisten luottamus ja optimismi omaan taloudelliseen tilanteeseen on jatkanut laskua.
”Huolet omista tuloista, rahojen käyttökohteista ja rahojen riittävyydestä ovat lisääntyneet, mitä ei nähdä samalla tavalla muissa Pohjoismaissa”, Wiklund sanoo.
Yhteiskunnallista merkitystä.
Taloudellisella mielenrauhalla on yhteiskunnallista merkitystä sekä vaikutuksia Suomen talouden kehitykseen, toteaa Danske Bankin Suomen maajohtaja Jens Wiklund.
KUVA: OUTI JÄRVINEN
Toisaalta suomalaiset ovat selvästi norjalaisia ja ruotsalaisia harvemmin huolissaan pitkän aikavälin veloista kuten asuntolainoista. Suomalaisia huolettaa verrokkimaiden kansalaisia selvästi harvemmin myös oma omaisuus.
Tätä voi selittää Kuoppamäen mukaan se, että muissa Pohjoismaissa kotitalouksilla on suomalaisia enemmän velkaa ja varallisuutta, ja he ovat myös suomalaisia alttiimpia markkinaheilunnalle.
Mistä käänne parempaan?
Taloudellisella mielenrauhalla on Wiklundin ja Kuoppamäen mukaan myös yhteiskunnallinen ulottuvuus.
Taloudellinen toimeliaisuus sekä investointipäätökset ja uusien työpaikkojen luominen kytkeytyvät osaltaan taloudelliseen mielenrauhaan. Siksi kehitys herättää myös huolta.
”Jos mielenrauha pysyy heikkona ja näkemykset siitä, missä mennään vuoden tai viiden vuoden tähtäimellä, jäävät myös heikoksi, silloin ei ehkä uskalleta tehdä investointipäätöksiä, joiden pitäisi nostaa taloutta kasvu-uralle”, Kuoppamäki huomauttaa.
Osittain ongelmat voivat Kuoppamäen mukaan korjaantua ajan kanssa, mikäli talous lähtee ennustetusti vähän vauhdikkaampaan kasvuun viimeistään ensi vuonna.
Keinoja päästä kiinni kasvu-uralle voivat olla esimerkiksi investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja aineettomaan pääomaan.
Wiklundin näkemyksen mukaan kotitalouksien taloudellisen kehityksen kannalta olisi hyvä myös tehdä säästäminen ja sijoittaminen suomalaisille nykyistä helpommaksi.
”Yksi keino voisi olla ottaa osakesäästötiliin mukaan osakkeiden lisäksi muitakin instrumentteja, kuten rahastoja. Näin on tehty muissa Pohjoismaissa. Tämä voisi madaltaa kynnystä aloittaa säästäminen”, Wiklund arvioi.
Fakta
Pankki selvitti näin
Danske Bank on toteuttanut pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kartoittavan kyselytutkimuksen vuodesta 2018 alkaen.
Selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin.
Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja oman taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä.
Tämän vuoden kyselytutkimus on järjestyksessään seitsemäs. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.–19.4.2024 välisenä aikana.
Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Suomessa kokonaisvastaajamäärä on 3 031.