27.9.202405:00Päivitetty27.9.202411:29
Keskuskauppakamari vaati torstaina Petteri Orpon (kok) hallitusta tekemään niin sanotusti rohkean päätöksen perintö- ja lahjaverosta luopumisesta jo ensi kevään puoliväliriihessä.
Järjestö ehdottaa, että perintöverotus muutettaisiin luovutusvoittoveroksi, jossa verotus tapahtuisi vasta, kun perinnön- tai lahjansaaja luovuttaisi saamansa omaisuuden. Tätä asiaa hallitus onkin parhaillaan selvittämässä, mutta tuloksia asiasta on luvattua vasta jossain vaiheessa ensi vuotta.
Keskuskauppakamarin ehdotusta pitääkin tulkita enemmän patistukseksi hallituksen suuntaan, jotta luovutusvoittoon perustuva veroratkaisu todella selvitetään. Suomen valtion tämän hetken velkakriisissä vaatimus perintöveron poistamisesta on valitettavasti epärealistinen.
Perintö- ja lahjaveroa kerätään vuosittain reippaasti yli 800 miljoonaa euroa – viime vuonna poikkeuksellisesti 1170 miljoonaa euroa ja trendi suunnassa on nouseva. Tilastokeskuksen mukaan runsas 10 vuotta sitten vero oli puolet nykyisestä tasosta. Veron korvaaminen joko lisäsäästöillä tai lisävelanotolla lienee tällä hetkellä poliittisesti mahdotonta.
Selvää on sen sijaan, että perintö- ja lahjaverotusta pitää kehittää ja uudistaa, jotta veroa ei pidettäisi epäoikeudenmukaisena, alttiina verosuunnittelulle tai haitallisena perhe- ja sukuomisteisten yritysten sukupolvenvaihdoksille.
Ongelma on esimerkiksi se, että perintövero iskee reaaliselta arvoltaan yhä pienempiin perintöihin. Perintöveron alaraja nostettiin 16 vuotta sitten vuonna 2008 nykyisinkin voimassa olevaan 20 000 euroon, joka inflaation jälkeen on reaaliarvoltaan enää 15 000 euroa tänä päivänä.
Vanhenevassa Suomessa keskimääräisten perintöjen koko toki kasvaa, kun suuret ikäluokat väistyvät. Mutta on arpapeliä, missä tämä perittävä omaisuus sijaitsee. Useimmiten on kyse vanhempien tai isovanhempien omistamasta kiinteistöstä tai asunnosta.
Perijöille on siten todella merkityksellistä, tuleeko perintö kasvukeskuksesta vai syrjäseudulta. Pahimmassa tapauksessa perinnöksi tulevasta asunnosta koituu vain kuluja ja siitä on vaikeaa, jollei mahdotonta, päästä eroon.
Verottajaa tämä ongelma ei yleensä kiinnosta. Perukirjan toimittamisesta verotuspäätös syntyy yleensä 6–12 kuukauden sisällä. Periaatteessa perintövero pitäisi maksaa asunnon tai muun omaisuuden käyvän arvon mukaan. Se selviää kuitenkin parhaiten siinä vaiheessa, kun asunto on saatu myytyä.
Myös perinnönsaajien pitää herätä. Tämä tarkoittaa sitä, että perintöverorahat pitää säästää ennakkoon, jotta suuremmilta vaikeuksilta vältyttäisiin.
Myös perinnönsaajien pitää herätä. Tämä tarkoittaa sitä, että perintöverorahat pitää säästää ennakkoon, jotta suuremmilta vaikeuksilta vältyttäisiin.
Perintöverotuksessa olisi paljon uudistettavaa pelkästään sen vuoksi, että eri alueilla sijaitsevan varallisuuden arvo poikkeaa nykyisin radikaalisti toisistaan.
Pelkästään verotuksen aikataulu ja veron määrääminen todellisen käyvän arvon mukaan, vaikka jälkikäteen, voi helpottaa perijöiden tilannetta.
Korjaus 27.9.2024 kello 9.53. Perintö- ja lahjaveron määrässä oli virhe. Viime vuoden lisätalousarviossa summa kasvoi arvioidusta noin 800 miljoonasta eurosta yli 300 miljoonaa euroa.