Eilen21:00
Monia ulkosuomalaisia ihmetyttää hallituksen aikomus lopettaa Kelan kansaneläkkeiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksaminen ulkomailla pysyvästi asuville Suomen kansalaisille.
Joukossa on heitä, joiden toimeentuloa sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan valmisteltava lakimuutos uhkaa.
Kaikkiaan ulkomailla asuu ministeriön mukaan runsaat 24 000 Kelan eläkkeensaajaa, joista alle tuhat saa työkyvyttömyyseläkettä ja muut vanhuuseläkettä.
Heistä 18 000 asuu Ruotsissa, ja pari tuhatta Virossa. Espanjassa heitä on 560. Kaksi kolmasosaa on naisia.
Keskimääräinen maksu on 130 euroa kuukaudessa
Keskimääräinen ulkosuomalaisen kansaneläke on vain vajaat 130 euroa kuussa, mutta joitakin tietysti uhkaa suurempi tulonmenetys.
Hallitus laskee säästävänsä tempulla 38 miljoonaa euroa vuodessa. Säästö kansantaloudelle kuitenkin kutistuu, jos vaikka vain muutama tuhat eläkeläistä palaa sen vuoksi Suomen hyvinvointialueiden hoidettaviksi.
Säästöt voivat äkkiä muuttua lisäkuluiksi.
Kansaneläkkeen saaja on aina yli 65-vuotias. Kansaneläkettä ei saa lainkaan, jos muut eläketulot ovat bruttona 1 600 euroa kuussa.
Kansaneläke ei kuitenkaan ole vähimmäiseläke. Kela toteaa ministeriölle annetussa lausunnossa, että kansaneläke on luokiteltu EU:n sosiaaliturva-asetuksen mukaiseksi etuudeksi, jonka maksatus ei saa perustua asuinmaahan EU-alueella.
Vähimmäiseläketason turvaa Suomessa takuueläke. Sitä maksetaan vain Suomessa asuville.
Ruotsin malli poikkeaa Suomesta
Ruotsin malli on kansaneläkkeen ja takuueläkkeen yhdistelmä, nimeltään garantipension. Koska se takaa vähimmäiseläkkeen, EU:n tuomioistuin on hyväksynyt, ettei sitä tarvitse maksaa ulkomaille.
Kelan mukaan ministeriön pitäisi kiepauttaa kansaneläke vähimmäiseläkkeeksi, tai muuten sen lakkautuksen voi riitauttaa – mikä voi tulla valtiolle kalliiksi. Omat hallintokulunsa muutoksesta Kela arvioi 3,6 miljoonaksi euroksi.
Ruotsin päätös lopettaa viime vuonna vähimmäiseläkkeidensä maksu ulkomaille, eli myös Suomeen, vaatisi toki vastavuoroisuutta. Ruotsissa eläkkeiden minimitasot ovat lähes samat kuin Suomessa, joten tulonmenetyksiä siellä asuville tuskin koituisi.
Säästö kutistuu, jos vaikka muutama tuhat eläkeläistä palaa Suomen hyvinvointialueiden hoidettaviksi.
Toisin lienee Virossa – eikä ainakaan Espanjassa paikallinen minimieläke korvaisi eläketulon menetystä Suomesta.
Aurinkorannikolla jotkut kansaneläkkeen saajat ovat pohtineet siirtymistä taas kirjoille kotimaahan, mutta toisaalta Espanjan julkinen terveydenhuolto on Suomeen verrattuna erinomainen.
Ulkomailla pysyvästi asuessaan eläkeläiset kuuluvat asuinmaansa julkisen terveydenhuollon piiriin.
Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Madridissa.