Tänään7:30
Päivitettytänään7:48
Toisen maailmansodan aikana Ison-Britannian hallitus tilasi propagandajulisteen ”Keep Calm and Carry On” (pysykää rauhallisina ja jatkakaa).
Britannian pääministeri Keir Starmer osoitti sloganin mukaista tyyneyttä perjantaina Valkoisessa talossa nähdyn diplomaattisen katastrofin jälkeen, kun Yhdysvaltain johto nöyryytti Ukrainan presidenttiä ja maiden väliset suhteet näyttivät murenevan palasiksi.
Starmer kertoi BBC:lle, että hänkin olisi voinut liittyä tapahtuman päivittelijöiden joukkoon, mutta sen sijaan hän ”kääri hihansa” ja aloitti soittorumban Donald Trumpille, Volodymyr Zelenskyille ja Emmanuel Macronille.
Tuloksena on Starmerin mukaan yhteisymmärrys siitä, että Britannia, Ranska ja Ukraina laativat suunnitelman taistelujen lopettamiseksi ja asiasta keskustellaan Yhdysvaltojen kanssa.
Starmer kertoi olevansa vakuuttunut siitä, että Trump haluaa kestävän rauhan Ukrainaan. Sitä ei kuitenkaan saada aikaan ilman vahvoja turvatakuita Ukrainalle, joita Yhdysvallat ei ole toistaiseksi halunnut antaa.
Lontoon tulokset
Eurooppalainen johtaja.
Britannian pääministeri Keir Starmer on ottanut vahvaa johtajuutta Ukrainan tukemisessa. Arkistokuva.
KUVA: EPA / AOP
Sunnuntaina Euroopan ja Kanadan johtajat sekä EU kokoontuivat Lontooseen päättämään, miten Ukrainaa autetaan.
Kokouksen tuloksena Ukrainan taloudellista, poliittista ja sotilaallista tukemista päätettiin jatkaa, samoin kuin Venäjän taloudellista painostamista, jotta Ukraina säilyy vahvana tulitauko- ja rauhanneuvotteluihin.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuvasi kokouksen jälkeen, että Ukrainasta on tehtävä ”teräksinen piikkisika”, joka kestää tulevat hyökkäykset.
Kokoukseen osallistuneet 16 maata ovat yhtä mieltä siitä, että tavoitteena on lopettaa sota ja saavuttaa rauha, jossa Ukrainan itsenäisyyttä ja suvereniteettia kunnioitetaan.
Ongelmana on kuitenkin se, että hyökkäyssodan aloittaja, Venäjä, ei välttämättä ole valmis tulitaukoon, saati rauhaan.
Lisää konkretiaa
Sunnuntaina Lontoossa ei vielä kuultu kovin paljon konkretiaa siitä, miten Ukrainaa vahvistetaan niin paljon, että Venäjä taipuu rauhaan.
Britannian pääministeri lupasi kyllä Ukrainalle vajaan kahden miljardin euron rahoituksen yli 5 000 ilmatorjuntaohjuksen ostoon. Jo aiemmin Britannia kertoi lähes kolmen miljardin euron lainasta Ukrainan puolustuksen tukemiseen.
Myös Suomi kertoi keskiviikkona valmistavansa Ukrainalle aseita 660 miljoonalla eurolla.
Starmerin mukaan uusia aseapuilmoituksia on kuitenkin lähiaikoina luvassa useilta Euroopan mailta.
Lontoon kokouksessa sovittiin myös halukkaiden maiden koalitiosta, jonka päämääränä on edistää rauhaa Ukrainassa.
Starmer ei sunnuntaina yksilöinyt Ukraina-koalitioissa mukana olevia maita.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi suomalaismedialle kokouksen jälkeen Iltalehden mukaan, että johtovastuu koalitioissa on Britannialla, Ranskalla ja Ukrainalla, mutta myös Suomella ja Norjalla on rooli ydinryhmässä.
”Suomi antoi jo ennen kokousta ja kokouksen aikana niin sanotusti inputia tähän rauhansuunnitelmaan” ja käy lähipäivinä keskusteluja ukrainalaisten kanssa, Stubb kertoi.
Kuukauden osittainen aselepo
Ukraina-liittouman toisen kärkimaan, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, kertoi kokouksen jälkeen Le Figaro -lehdelle antamassaan haastattelussa, että Ranska ja Britannia ehdottavat kuukauden mittaista aselepoa Ukrainan ilmatilaan ja merialueille. Aselepo koskisi myös Ukrainan energiainfraa.
Macronin mukaan aselepo ei kuitenkaan ainakaan aluksi kattaisi maataisteluita, koska aselevon noudattamisen valvominen olisi vaikeaa etulinjan pituuden vuoksi.
Rauhanturvaajia Ukrainaan lähetettäisiin Macronin mukaan vasta myöhemmin.
Yhdysvaltain sitouttaminen
Ystävien joukossa.
Presidentit Alexander Stubb ja Volodymyr Zelenskyi vaihtoivat lämpimän tervehdyksen Lontoon kokouksessa.
KUVA: EPA / AOP
Yhdysvaltain sitouttamiseksi Ukrainan rauhan takaajaksi Euroopan on näytettävä, että Ukrainalle on olemassa eurooppalainen turvajärjestely.
Aiemmasta Minskin sopimuksesta on opittu, että jos riittävän vahvoja turvallisuusjärjestelyjä ei toteuteta osana tulitaukosopimusta, silloin Putin voi hyökätä uudelleen.
Lontoon kokouksessa linjattiin, että Ukraina ottaa päävastuun omasta turvallisuudestaan, Eurooppa tukee ja lopullisena takaajana toimii Yhdysvallat.
Ukrainan turvan viimesijaiseksi takaamiseksi (back stop) tarvitaan vielä vuosia Yhdysvaltain osallistumista, etenkin USA:n ilmatorjuntaa, logistiikkaa ja tiedustelua, muutoin Ukrainalla ei ole riittäviä kykyjä Venäjää vastaan.
Ukrainan turvallisuusjärjestelyt sisältävät käytännössä maan armeijan aseistamista ja sotilaiden koulutusta.
Starmerin mukaan Ukrainan turvatakuihin sisältyy myös ilmavoimien ja maajoukkojen sijoittaminen Ukrainan maaperälle.
Aiemmin on puhuttu noin 30 000 sotilaan vahvuisista eurooppalaisista joukoista, joita johtaisivat Britannia ja Ranska.
Sunnuntaina ei kuitenkaan saatu uusia sitoumuksia joukkojen lähettämiseksi Ukrainaan. Esimerkiksi moni Venäjän rajanaapurina sijaitseva maa, kuten Suomi, haluaa pitää joukkonsa oman maansa ja Naton itäreunan turvana.
Elpyvätkö suhteet?
Epävarmuutta liittyy edelleen myös Ukrainan ja Yhdysvaltain kahdenvälisiin suhteisiin, kuten perjantaina nähty diplomaattinen katastrofi ja maiden välisen mineraalidiilin kariutuminen osoittivat.
Kuriositeettina voi todeta, että diplomaattisesti herkkää tilannetta ei välttämättä helpota se, että presidentti Zelenskyi pyysi briteiltä tapaamista kuningas Charles III:n kanssa, joka otti Ukrainan presidentin vastaan sunnuntaina.
Kysymys on siitä, että presidentti Trump ihailee Britannian kuninkaallista perhettä ja oli erittäin tyytyväinen saadessaan Starmerilta viime viikolla kutsun tulla tapaamaan kuningasta.
Nyt kuitenkin ”sotapaidassaan” esiintyvä Zelenskyi ehti kuninkaan luo ensin.
Kaikki johtajat eivät myöskään ole olleet tyytyväisiä Zelenskyin asenteeseen.
Esimerkiksi Naton pääsihteeri Mark Rutte on BBC:n mukaan vaatinut Zelenskyia kunnioittamaan Trumpin aiemmin tekemiä toimia Ukrainan hyväksi ja löytämään keinot korjata suhteensa Trumpiin.
Ukrainan ja Yhdysvaltojen välisen mineraalisopimuksen loppuun saattaminen voisi toimia yhtenä liennyttäjänä.
Presidentti Stubbin mukaan mineraalisopimuksen sinetöiminen voisi myös olla käännekohta Trumpin neuvottelutyylissä, joka hänellä on ollut Venäjän Vladimir Putinin kanssa.
”Takaisin raiteilla”
Mukana Lontoossa.
Presidentti Stubbin mukaan Eurooppa pääsi takaisin raiteilleen vaikean viikonlopun jälkeen.
KUVA: REUTERS
Lontoon kokouksella haluttiin näyttää Yhdysvalloille, että Euroopalta on tulossa pätevä suunnitelma.
”Vaikeasta viikonlopusta huolimatta Eurooppa pääsi takaisin raiteilleen”, presidentti Stubb kommentoi.
Positiivista on myös se, Naton pääsihteeri Rutten mukaan Yhdysvallat ei ole lähdössä Natosta, tai lipeämässä liittokunnan kollektiivisesta puolustamisesta.
Käytännössä se tarkoittaa, että jos Nato-maiden sotilaita lähetään Ukrainaan, olisi Venäjän hyökkäys niitä vastaan hyökkäys koko liittokuntaa vastaan, johon myös Yhdysvallat kuuluu.
Lähipäivät ratkaisevat
Presidentti Stubbin mukaan lähipäivät ja -viikot ratkaisevat paljon, ja luvassa on useita valtiojohtajien tapaamisia eri kokoonpanoissa.
Torstaina EU-johtajat kokoontuvat Ukrainaa ja EU:n puolustusta käsittelevään ylimääräiseen huippukokoukseen.
Suomi on toivonut kokouksessa Ukrainan tukemiseksi noin 50 miljardin euron pottia.
Jos Unkari ja Slovakia päätyvät vastustamaan Ukrainan tukemista, silloin päätös Ukraina-tuesta saatetaan tehdä poikkeuksellisesti pienemmän maaryhmän kanssa.
Stubb ja muut Lontoon kokoukseen osallistujat toivoivat, että Brysselissä voitaisiin edetä Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämisessä Ukrainan tukemiseksi.
EU istuu nyt noin 210 miljardin euron päällä, koska pääosa Venäjän jäädytetyistä varoista sijaitsee unionin alueella.
Myös Trump on patistanut EU:ta käyttämään kyseisiä varoja.
Markkinahäiriöiden pelossa EU on toistaiseksi pystynyt sopimaan vain siitä, että jäädytettyjen varojen noin kolmen miljardin euron vuotuisia korkotuottoja voidaan käyttää Ukrainan tukemiseen.
Von der Leyen ei puhunut Lontoossa medialle mitään jäädytetyistä varoista, mutta hän kertoi torstaina esittelevänsä suunnitelman Euroopan merkittävästä uudelleen aseistamisesta.