Lapin hyvinvointialueen (Lapha) huhtikuiset sopeuttamisohjelmapäätökset menevät uuteen valmisteluun ja päätöksentekosprosessiin (LK 20.6.). Syy tähän on epäily joidenkin aluehallituksen jäsenten mahdollisesta esteellisyydestä.
Keväällä päätetyistä sopeutuksista on ollut päättämässä henkilöitä, joilla on ollut tai vähintäänkin voinut olla intressi pyrkiä säilyttämään terveyspalvelut omassa kunnassaan. Intressiuhka on syntynyt, koska he toimivat aluehallituksen ohella myös kotikuntansa hallituksessa tai ovat kuntiensa johtavia viranhaltijoita.
Lapin hyvinvointialueen valtuustossa on 59 jäsentä, joista moni on myös kotikuntansa valtuustossa.
Kuva: Pekka Aho
Uusi valmistelu on varotoimenpide. Taustalla on Itä-Suomen hallinto-oikeuden (HAO) tuore päätös, jossa se kumosi Pohjois-Karjalan aluevaltuuston päätöksen palvelustrategian ja siihen sisältyvän palveluverkkosuunnitelman hyväksymisestä. Syy tähän oli, että asian käsittelyyn alueen tulevaisuuslautakunnassa oli osallistunut kaupungin- ja kunnanhallituksen jäseniä.
HAO katsoo, että kunnanhallituksen jäsenillä voi olla kaksoisroolinsa takia intressi vetää niin sanotusti kotiin päin myös alueen päätöksissä. Tämä saattaa heikentää hyvinvointialueen asukkaiden luottamusta alueelliseen päätöksentekoon ja sen objektiivisuuteen.
Kyseessä on ensimmäinen aihetta koskeva oikeuspäätös. Ennakkopäätös vaatisi korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksen.
Laphassa ei jäädä odottelemaan ennakkopäästöstä, vaan halutaan pelata varman päälle. Myös Lapin aluevaltuuston päätöksistä on valitettu HAO:een ja riskinä on, että valitusviranomainen kieltää päätösten täytäntöön panon. Tämä lykkäisi Laphan toiminnan kannalta välttämättömien talouden sopeuttamispäätösten eteen päin viemistä hamaan tulevaisuuteen.
Uuteen valmisteluun eivät osallistu ne aluehallituksen jäsenet, jotka ovat myös kunnan- tai kaupunginhallituksen jäseniä tai työskentelevät johtavina viranhaltijoina kotikunnassaan. Mahdollisesti esteellisiä jäseniä on peräti 13 – aluehallituksessa on 15 varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.
Vallan keskittymisestä johtuvat eturistiriitaongelmat eivät tulleet yllätyksenä. Kaksois- ja jopa kolmoisroolin ongelmat olivat tiedossa jo silloin, kun puolueet kokosivat ehdokaslistoja aluevaaleihin.
Listoille päätyi runsaasti ”politiikan ikiliikkujia”, joista ahkerimmat hoitavat yhtä aikaa valtakunnan, alueen, kunnan, seurakunnan ja puolueen asioita. Moni luottamushenkilö on haalinut itselleen –joko omasta tai puolueen tahdosta – useita luottamustoimia, joiden hoitamista saattavat vaikeuttaa mahdollisen jääviyden lisäksi ajan puute ja jaksamisen rajallisuus.
Ongelma ei koske vain Lappia. 200 kansanedustajastamme yli puolet hoitaa päätyönsä ohessa kotikuntansa ja -alueensa luottamustehtäviä, välillä jopa yhtä aikaa – tätä kutsutaan multitaskaukseksi. Kyse on vastenmielisestä, politiikan uskottavuutta nakertavasta ilmiöstä, jonka takana ovat tähtiensä äänisaaliista riippuvaiset puolueet.
Nyt tarvittaisiin poliittista ryhtiliikettä. Mallia voitaisiin hakea Ruotsista, missä vaaleja on keskitetty ja vaaliehdokkuuksia on rajattu. Länsinaapurissa valitaan päättäjät yhtä aikaa valtakunnan, alueen ja kunnan parlamenttiin – yksi ehdokas voi olla ehdolla yhtä aikaa vain kahteen paikkaan.
P.S.
Mielipidekyselyjen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta rajoittaisi poliittisten luottamustoimien määrän kahteen –Ruotsin mallin mukaan. Tosin tämä ei näy vaaleissa, missä moni äänestäjä antaa äänensä kerta toisensa jälkeen politiikan teräsmiehille ja -naisille, vaikka tiedostaakin, ettei yksi henkilö kykene hoitamaan useampaa tehtävää yhtä aikaa tai edes limittäin ainakaan täysipainoisesti. Potentiaaliset voittajat vetävät ihmisiä puoleensa, mitä puolueet hyödyntävät vaaleissa härskisti. Muutos edellyttäisi sekä äänestäjien että poliitikkojen havahtumista ongelmaan.
