Napapiirin Residuumin ja Perämeren Jätehuollon alueilla muutos on sujunut hyvin. Arkistokuva.
Kuva: Emilia Laakkonen
Biojätteen keräysvelvoite laajeni Suomessa heinäkuuhun alussa. Nyt velvoite koskee kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa. Näillä alueilla perusvaihtoehdot ovat biojätekeräys tai käsittely omassa kompostorissa.
Biojätehuollon laajeneminen on käynnistynyt kokonaisuutena hyvin, mutta muutokset eivät ole vielä kaikkien tiedossa, arvioi Suomen Kiertovoiman (Kivo) viestintäpäällikkö Kaisa Halme.
Kivolla lienee varsin pätevä kuva tilanteesta. Se edustaa julkista jätehuoltoa ja kuntien 33:a jätelaitosta, joiden vastuulla on yli 5,4 miljoonan suomalaisen jätehuolto.
– Muutos on saatujen tietojen perusteella sujunut hyvin. Joillain alueilla on tosin ollut hämminkiä, joka on liittynyt lähinnä asiakasviestintään ja asian ymmärtämiseen. Jotkut tarvitsevat tiedon puhelimitse, toiset taas ymmärtävät paremmin lukemalla joko oman seutunsa toimijan kotisivuilta tai asiakaskirjeistä, Halme muotoilee.
Vaikka muutos tuli voimaan heinäkuun alussa, käytännössä asia etenee porrastetusti.
– Joillakin seuduilla on ollut jo pitkän aikaa jätehuollon järjestelmä, joka vastaa näitä uusia vaatimuksia. Osa aloitti heti kun tuleva lakimuutos tuli muutama vuosi sitten tietoon, osa taas aloittaa vasta tämän vuoden lopulla. Koska asiassa on tällaista vaiheistusta, ei vielä voida sanoa, miten muutos on koko maassa onnistunut.
Halme painottaa, että velvoite ei ole ehdoiltaan samanlainen kautta maan.
– Kullekin alueelle on optimoitu jätehuoltojärjestelmä sen olosuhteisiin sopivaksi. Lisäksi joillakin alueilla ei ole yhtäkään 10 000 asukkaan taajamaa, joten niitä seutuja muutos ei koske.
Kompostorin voi tehdä myös itse
Jos valitset biojätteiden kierrätyksen omassa kompostorissa, on tehtävä ilmoitus kompostointirekisteriin. Ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä myöntää, että rekisteröinti on kesken.
– Kompostointirekisterin ilmoituksissa on vielä puutteita. Rekisteri on lisäksi iso hallinnollinen työ kuntien viranomaisille.
Mikä olisi sitten järkevä tapa toimia, jos päädyit nyt lajitteluvelvoitteen piiriin?
– Mikäli valitset kompostoinnin, suositan kimppakompostorin hankkimista naapurin kanssa. Kompostoria ei myöskään ole pakko ostaa, sen voi myös tehdä itse. Silloin on pidettävä mielessä, että kompostorin pitää täyttää tietyt ehdot, jotta se ei aiheuta terveyshaittoja, Levinen neuvoo.
Halmeen mukaan on ollut ”pientä takkuamista” siinä, että ihmiset eivät ole ymmärtäneet, mitkä ne omat vaihtoehdot ovat.
– Kompostointi ja oma biojäteastia eivät ole ainoat vaihtoehdot hoitaa oma biojätehuolto, riippuen alueellisesta toimijasta. Esimerkiksi Itä- ja Länsi-Uudellamaalla toimiva Rosk’n roll tarjoaa tietyillä alueilla monilokerokeräystä. Tuo tarkoittaa sitä, että jäteastiassa on tila useammalle jätelajille, esimerkiksi yhdessä astiassa bio- ja sekajätteelle ja toisessa pakkausmateriaaleille.
Levisen tavoin Halme sanoo, että biokimppa on erittäin suositeltava järjestely koko maassa.
– Tästä on aika hauska sovellus Pirkanmaan jätehuollon alueella, missä on niin sanottu jätetinderi. Sen kautta naapuruston asukkaat voivat etsiä verkkosovelluksella yhteisen jäteastian kimppaan haluavia tai etsiä omaan kimppaan uusia jäseniä.
Biokimppa on Halmeen mukaan erittäin sopiva etenkin sellaisille pientaloalueille, joilla biojätettä syntyy vähän.
– Omakotitalossa yksin asuvilla ei sitä synny juurikaan kahvinporopussia enempää. Silloin kannattaa kerätä jäte naapurien kanssa yhteiseen biojäteastiaan.
Halme kuitenkin myöntää, että kaikilla alueilla ei ole lajitteluvelvoitteessa laajaa palveluvalikoimaa. Niukimmillaan voi valita vain kahdesta: kompostorista tai omajäteastiasta.
Vaasan seudulla noustiin takajaloille
Aivan vailla soraääniä ei biojätteen keräysvelvoitteen kasvua ole Suomessa hyväksytty. Halme kertoo, että Vaasan seudulla syntyi muutosta vastaan suorastaan kansanliike.
– Tässä järjestelmässä asukas ei voi valita, keneltä hän ottaa biojätehuollon. Kunnan jätelaitos kilpailuttaa ja hankkii sen. Tuntuu, että Vaasan seudulla asukkaat eivät halunneet liittyä kunnan järjestämään erilliskerätykseen, koska kompostointi-ilmoituksia tuli sieltä paljon enemmän kuin oli odotettu.
Halme lisää, että uuteen systeemiin kuuluvat myös kompostointitarkastukset. Niillä seurataan, miten omatoiminen biojätteen käsittely sujuu.
– Onko hankittu asianmukainen kompostointiväline, täytetäänkö sitä, ja toimiiko se kompostori oikein?
Jolleivät nuo ehdot täyty, neuvotaan tarkastusten yhteydessä, miten kannattaa toimia.
Nämä ovat Halmeen mukaan informatiivisia tarkastuskäyntejä.
– Varmasti Vaasankin seudulla aletaan jossain vaiheessa tehdä kompostointitarkastuksia. Voi käydä ilmi, että suinkaan kaikki nuo 10 000 ilmoituksen tehnyttä eivät todellisuudessa kompostoi, Suomen Kiertovoiman edustaja ounastelee.
