Euclidin kuva galaksista NGC 6744, joka sijaitsee 30 miljoonan valovuoden päässä. Huolimatta siitä, että kyseistä galaksia on tutkittu jo vuosikymmeniä, Euclidin kuvat paljastivat sen vierestä aiemmin havaitsematta jääneen kääpiögalaksin.
Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA
Satoja uusia galakseja, tähtijoukkoja ja vapaana seilaavia Jupiteria massiivisempia planeettoja. Muun muassa näitä on paljastunut viime vuoden heinäkuussa laukaistun Euclid-teleskoopin ottamista uusista kuvista.
Euroopan Avaruusjärjestö (ESA) esitteli 23.5. Euclidin keräämää uutta aineistoa. Tieteellisten tulosten lisäksi ESA julkaisi viisi uutta teleskoopin ottamaa värikuvaa sekä Euclidin ensimmäisen tieteelliseen käyttöön soveltuvan avoimen data-arkiston, joka mahdollistaa teleskoopin keräämän datan mahdollisimman laajan tieteellisen hyödyntämisen.
Euclidin erityinen vahvuus on sen laajassa kuva-alassa: yhdellä otoksella saadaan kuvatuksi 50 000 kohdetta, suuri osa niistä hyvin kaukaisia ja himmeitä.
Suomesta Euclid-konsortiossa on mukana tutkijoita Oulun, Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Aalto-yliopistosta ja Kajaanissa sijaitsevasta datakeskuksesta vastaa osaltaan CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.
Euclidin kuva 2,7 miljardin valovuoden päässä sijaitsevasta Abell 2390 -galaksijoukosta. Joukon keskustassa voidaan nähdä kaarevia viirumaisia kohteita, jotka ovat joukon painovoiman synnyttämän gravitaatiolinssin vääristämiä joukon takana olevia galakseja.
Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA
Messier 78 -tähtienmuodostusalue 1 300 valovuoden etäisyydellä. Kuvassa näkyy tomun ympäröimä tähtienmuodostusalue, jossa syntyy aktiivisesti uusia tähtiä ja planeettoja.
Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA
Oulun yliopiston yliopistonlehtori Aku Venhola ja tutkijatohtori Mélina Poulain ovat mukana kartoittamassa kääpiögalakseja ja pallomaisia tähtijoukkoja.
– Kuvatuista galaksijoukoista erityisesti Fornax-joukko on minulle erittäin tuttu, koska olen tutkinut sitä Maasta tehtyjen havaintojen pohjalta lähes vuosikymmenen. Euclidin havaintojen tarkastelu on kuin olisi saanut silmälasit päähän ja vihdoin päässyt näkemään galaksien yksityiskohdat, Venhola toteaa tiedotteessa.
Poulainin mukaan uusi data mahdollistaa pienten galaksien keskustassa sijaitsevien tiheiden tähtijoukkojen entistä tarkemman tutkimuksen. Nykykäsityksen mukaan osassa näistä tähtijoukoista sijaitsee myös massiivisia mustia aukkoja, ja Euclid voi osaltaan olla ratkaisevassa asemassa näiden rakenteiden synnyn ymmärtämisessä.
Nyt julkaistut kuvat ja niihin perustuvat kymmenen tieteellistä artikkelia pohjautuvat yhteenlaskettuna alle vuorokauden mittaiseen kokonaisvalotusaikaan valituista kohteista.
– Euclidin päämäärä on selvittää pimeän aineen ja pimeän energian luonne. Näitä kosmologisia tuloksia joudutaan vielä odottamaan, kunnes dataa on kertynyt enemmän, kertoo Suomen Euclid-yhteisön johtaja Elina Keihänen Helsingin yliopistosta.
