Eväät hyvään lukutaitoon saadaan jo kotoa, mutta alkuinnostus lukemiseen voi löytyä Tiktokistakin

Julkaisujen kommenttikentät vilisevät sydämiä ja kannustavia sanoja. Milla-Maaria Niemelä, 22, lausuu runojaan videopalvelu Tiktokiin. Yhteen videoon kertyy tällä hetkellä keskimäärin 127 tuhatta näyttökertaa.

– Aloin julkaisemaan runojani, jottei kenenkään tarvitsisi olla yksin vaikeiden ajatusten kanssa.

Niemelä toivoo runojensa tuovan lohtua niille, jotka eivät pysty puhumaan murheistaan kenellekään. Silloin on hyvä, että edes joku kertoo somessa, ettei kaiken tarvitse aina olla hyvin.

Lohtua kirjoittamisesta

Niemelä sai itse kirjoittamisesta apua haastavan elämänvaiheen aikana. Ensin runot olivat keino purkaa ajatuksia ja pahaa oloa. Nykyään ne tarjoavat tukea myös Iltaitkuja -tilin seuraajille. Teksteissä toistuvia aiheita ovat sydänsäryt, ihmissuhteet, mielenterveys ja nuoruuden kasvukokemukset.

– On ollut ihana huomata, että ihmiset samaistuvat runoihini, Niemelä hehkuttaa.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkijan Myry Voipion mukaan Niemelän runojen teemat ovat nuortenkirjallisuuden ydinaiheita. Yhteiskunnalliset muutokset ja nuorille ajankohtaiset aiheet näkyvät myös heille suunnatussa kirjallisuudessa.

“Jotka eivät lue, menettävät paljon”

Tutkimusten mukaan suomessa joka viides poika lukee heikosti. Viimeisimpien PISA-tutkimusmaiden listalla ei ollut yhtään maata, jossa pojat lukevat tyttöjä paremmin.

Rovaniemeläinen Pekka Korteniemi, 20, on mielestään ikätovereidensa keskuudessa keskimääräistä enemmän lukeva nuori mies. Hän harrastaa kirjoittamista ja lukemista työn ohella. Korteniemen markkinointialan työt vaativat hyvää luku- ja kirjoitustaitoa.

Monenlaista kirjallisuutta kuluttava Korteniemi on viime aikoina kuunnellut erityisesti äänikirjoja. Hän arvostaa suomalaisten klassikoiden kielellistä rikkautta.

– He jotka eivät lue, menettävät paljon.

Korteniemi uskoo aktiivisen lukuharrastuksen näkyvän jo kielenkäytössä. Tämän kaveripiirissä on hyvin lukevia ja kirjoittavia nuoria, joilla myös kieli on hallussa. Hän on kuitenkin huolissaan nuorempien kielitaidosta.

– Kuulostan nyt joltain papalta, mutta nykynuorisoa kuunnellessa huomaa kielen olevan karumpaa yksinkertaisesti siksi ettei heidän sanastonsa riitä rikkaampaan kuvailuun.

Kuvassa vasemmalla ylälaidassa runotiliä Tiktokissa ylläpitävä Milla-Maaria Niemelä, oikealla kirjallisuuden tutkija Myry Voipio, ja alla kirjaharrastuksestaan kertova Pekka Korteniemi.

Kuva: Waltteri Aarto, Myry Voipion kotialbumi, Milla-Maaria Niemelän kotialbumi

Vanhempien esimerkki on ratkaiseva

Nuorten välisessä luku- ja kirjoitustaidon osaamisessa on yhä suurempia kuiluja. Siksi heikkenevä lukutaito on uhka myös tasa-arvolle.

– Tähän saakka Suomi on ollut lukija-maa, jossa on voinut ponnistaa kirjailijaksi minkälaisista lähtökohdista tahansa, Voipio avaa. Hyvä luku- ja kirjoitustaito liittyy suoraan kotien lähtökohtiin. Perheistä, joissa luetaan ja siihen kannustetaan, kasvaa paremmin lukevia nuoria.

Myös oman runokokoelman julkaisemisesta haaveileva Niemelä on lapsuudessaan lukenut kuukausittaisia kirjatilauksia ja taitanut koulun kirjoitelmat kiitettävästi. Novelleja ja sanoituksia vapaa-ajallaan kirjoittava Korteniemi mukailee samaa linjaa. Heilläkin on kotona kannustettu kirjallisuuden pariin.

Voipion mukaan nuorten luku- ja kirjoitustaito saataisiin nousuun vanhempien esimerkillä. Lisäksi kouluissa on vaadittava enemmän kirjoittamista ja lukemista. Voipio kannattaa myös käsinkirjoituksen, pulpettikirjojen ja kaikenlaisen kirjallisuuden lisäämistä.

Voipio kyseenalaistaa nuorten suhtautumista suomen kieleen. Jos näkee vaivaa oppiakseen englantia, miksi omaa äidinkieltään ei?

– Ei ole vaikea opiskella kieltä, jonka äänteet oppii jo kohdussa, Voipio summaa.

Tästä on kyse

Kirjallisuustilit Tiktokissa

Nuoret ovat julkaisseet eri somealustoilla kirjallisuutta pitkään. Nyt sitä julkaistaan myös Tiktokissa.

@iltaitkuja on haastattelussa esiintyneen Milla-Maaria Niemelän tili, jossa hän lausuu itse kirjoittamiaan runoja.

@miidamaidamii julkaisee runoja ja tekstejään modernilla otteella visuaalisina kuvakaruselleina.

@runokirjaksi -tilille julkaisee helsinkiläinen Ida, joka kertoo esittelyvideollaan inspiroituvansa erityisesti naisten välisestä rakkaudesta.

@tesfaweemil tililtä löytää runoutta ihmissuhteista ja aikuistumisesta nuoren miehen näkökulmasta.

@herttuattarina tilin takaa löytyvä Nea on tullut alustalla tunnetuksi kirjasuosituksista ja ääneen lukemistaan runoista.

PISA-tulokset herättävät huolta

Venla Kiiskinen

PISA-tutkimus (Programme for International Student Assessment) on kansainvälinen koulututkimus, joka arvioi 15-vuotiaiden nuorten lukutaitoa sekä matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista. Läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD tekee tutkimuksen kolmen vuoden välein. Suomalaiset oppilaat ovat perinteisesti sijoittuneet kärkipäähän erityisesti lukutaidossa ja matematiikassa.

Vuoteen 2022 tullessa tyttöjen ja poikien väliset erot olivat kaventuneet edellisestä vuodesta. Tähän syynä on myös tyttöjen luku- ja kirjoitustaidon heikentyminen.

Suomi putosi 2022 PISA-tutkimuksessa lukutaidossa seitsemänneltä sijalta 14. sijalle. Tällä hetkellä Suomea paremmin luetaan esimerkiksi Virossa (6. sija) ja Singaporessa (1. sija). Muut pohjoismaat sijoittuvat edelleen Suomea matalammalle. Vain muutaman maan tulokset ovat parantuneet edellisestä vertailusta. Huomionarvoista on, että suomalaisnuorten lukutaidon taso on edelleen OECD:n keskiarvoa korkeampi.

Tutkimuksen mukaan Suomessa oppilaiden työrauha on heikompi kuin muissa vertailumaissa. Työrauhakysymyksen lisäksi vuonna 2022 tutkittiin ensimmäistä kertaa digilaitteen häiritsevyyttä tunneilla. Suomessa 41 prosenttia oppilaista kertoi digitaalisten resurssien käytön häiritsevän heidän keskittymistään kaikilla tai useimmilla matematiikan tunneilla.

Suomen tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Maahanmuuttajataustaisten ja syntyperäisten oppilaiden osaamiserot ovat kaventuneet matematiikassa ja luonnontieteissä. Suomalaisoppilaista 78 prosenttia koki opettajan antavan tarvittaessa lisäapua. Koronapandemian aikana Suomessa onnistuttiin parhaimpien joukossa säilyttämään oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomalaisnuorten luottamus omiin kykyihin on pääosin hyvä ja oppilaat tuntevat OECD keskiarvoa vähemmän yksinäisyyttä.

Lähde