Hallituksen puoliväliriihi koolla Smolnassa Helsingissä 22. huhtikuuta 2025.
Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu tiistaina puoliväliriiheen. Riihi pidetään nimensä mukaisesti hallituskauden puolivälissä, ja siinä neuvotellaan valtiontalouden suunnasta vuosiksi 2026–2029.
Valtiovarainministeriö esitteli ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi maaliskuussa. Puoliväliriihen neuvottelut perustuvat ministeriön myöhemmin huhtikuussa julkaistavaan päivitettyyn talousennusteeseen.
Riiheen lähdetään epävarmassa taloustilanteessa. Donald Trumpin aloitettua toisen kautensa Yhdysvaltojen presidenttinä kauppasota on leimahtanut erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välille, mutta myös EU:lle on asetettu tuontitulleja.
Suomen Pankki arvioi maaliskuussa, että tullit todennäköisesti tulevat leikkaamaan merkittävän osan Suomen talouskasvusta. Pankki ennusti tälle vuodelle 0,8 prosentin kasvua.
Mitä puoliväliriihestä siis odotetaan?
Verotuksen keventäminen
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi viime viikolla toivovansa, että hallitus saa riihessä aikaan ”merkittävän” veronkevennyspaketin, joka tukisi talouskasvua ja palkansaajien ostovoimaa. Purra kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa viime viikolla myös, että suomalaisten ansiotuloverotusta tullaan keventämään.
Purran mukaan etenkin suurituloisten marginaaliverotuksen keventäminen voi tutkimusten perusteella lisätä työntekoa ja kiihdyttää talouskasvua. Marginaalivero tarkoittaa sitä veroa, joka menee lisätulosta.
Helsingin Sanomien lähteiden mukaan hallitus aikoo keventää yhteisöveroa 17–18 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista. Yhteisöveron keventäminen on ollut kärkipaikoilla valtiovarainministeriön suosituslistalla puoliväliriiheen. Myös Purra kertoi HS:n haastattelussa viime viikolla, että yhteisöveron keventämistä pohditaan.
HS kertoi niin ikään pitkäperjantaina, että hallitus aikoisi päättää puoliväliriihessä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta. Suunnitelman toteutuessa valtion vuotuiset verotulot kasvaisivat arviolta noin 190 miljoonaa euroa. Sillä on tarkoitus rahoittaa veronkevennyksiä.
Kohutut leikkaukset
Hallitus julkisti maaliskuun lopussa listan leikkauksista, joita se aikoo tehdä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Oppositio ehti sitä ennen tehdä asiassa välikysymyksen.
STT on kertonut, että säästöjä haetaan muun muassa lastensuojelusta, vammaispalveluista ja vanhustenhoivasta.
Opposition välikysymys koski myös opetus- ja kulttuurialalle tehtäviä 75 miljoonan lisäsäästöjä. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi Ylen vaalitentissä maaliskuussa, että säästöt pyrittäisiin tuomaan puoliväliriiheen.
Mahdollisia kiistanaiheita
Puoliväliriihessä on määrä keskustella ilmastotoimista. Orpo on vakuuttanut hallituksen olevan sitoutunut ilmastolakiin. Purra kuitenkin totesi Ilta-Sanomien haastattelussa viime viikolla, että perussuomalaiset eivät kannata lakia.
Perussuomalaisten kannatus kutistui aluevaaleissa runsaat kolme prosenttiyksikköä aiempiin aluevaaleihin nähden, ja kuntavaaleissa puolueen kannatus romahti lähes seitsemän prosenttiyksikköä.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvioi STT:n haastattelussa reilu viikko sitten pidettyjen vaalien jälkeen, että äänestäjät rankaisivat vaaleissa juuri perussuomalaisia hallituksen leikkauspolitiikasta.
– Uskon, että perussuomalaisissa käydään keskustelua siitä, onko tämä linja, jonka takana halutaan seistä.
Uutista päivitetty kauttaaltaan 22.4. klo 13.53.
