Hyttysten paikka ravintoketjussa ei ole ratkaisevan tärkeä, vaikka linnut, sudenkorennot ja hämähäkit syövätkin niitä.
Kuva: Jussi Leinonen
Hyönteistutkijan mukaan harvinaisen helteinen ja kuiva kevät voi tarkoittaa sitä, että tänä kesänä kuullaan vähemmän hyttysen ininää.
Etelässä kesähyttysiä on jo havaittu, mutta kovin tarkkaa ennustetta hyttystilanteesta ei kuitenkaan voida tehdä, sanoi Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela.
– Etelässä kuumuus ja kuivuus ovat voineet johtaa sulavesien ja lammikoiden kuivumiseen liian aikaisin, jolloin voisi ajatella, ettei hyttysiä ole etelään kauheasti tulossa, Salmela arvioi.
Hyttysiä on Suomessa vähän yli 40 lajia, ja Salmelan mukaan niistä suurin osa tarvitsee sulavesiallikoita lisääntymiseen. Kohta kaksi viikkoa kestänyt poikkeuksellinen lämpö on voinut kuivattaa näitä hyttysten tärkeimpiä elinympäristöjä.
Lapissa tilanne voi kuitenkin olla toinen, kertoi Salmela, joka itse on Rovaniemellä.
– Osassa Lappia on vielä lunta maassa ja talvi on vasta päättynyt. Pohjoisesta en uskalla vielä sanoa mitään, hän sanoi.
Toisaalta viime päivinä hellettä on ollut jonkin verran myös Rovaniemellä.
– Jos säät jatkuvat tällä tavalla, se saattaa täälläkin tarkoittaa, että Lapissakin hyttysiä voi tulla vähemmän.
Kesäsateet eivät pelasta verenimijöitä
Sulavesiallikot muodostuvat notkopaikkoihin, joihin sulaneen lumen vedet valuvat metsissä ja suoalueilla. Jos vedet pysyvät maastossa noin kuukauden, niitä kutsutaan sulavesiallikoiksi.
Hyttyset munivat maaperään kesällä ja muodostavat sinne lumen sulamista odottamaan munapankin, jossa toukat lähtevät kehittymään. Näin tekevät lajit ovat Salmelan mukaan juurikin niitä, jotka tarvitsevat nisäkkäiden eli myös ihmisten verta.
Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela korostaa, ettei kukaan tiedä hyttysten lukumäärää, sillä niitä ei seurata Suomessa tieteellisin keinoin.
Kuva: Anna Muotka / Arkisto
Jos sulavesiallikot ovat kuivuneet, tämä tietää huonoa hyttysille.
– Pitäisi sataa aika reilusti, että tilanne enää muuttuisi, Salmela mietti.
Kesällä on verenimijöiden kannalta jo liian myöhäistä, sillä kesäsateet eivät enää muodosta sulavesiallikoita. Järvet taas eivät ole yhtä turvallisia lisääntymiselle, sillä niissä kalat voivat syödä hyttysten toukat.
– Sulavesiallikoissa tällaisia hyttysen kannalta petoja ei ole tai niitä on paljon vähemmän, Salmela kertoi.
Osa hyttyslajeista munii veden päälle, mutta sellaisia ei Suomessa ole yhtä paljon, ja ne munivat mieluiten kalattomiin lampiin. Näistä lajeista moni ei Salmelan mukaan ime verta ihmisistä tai muista nisäkkäistä.
Linnut eivät kärsi hyttysten vähyydestä
Salmela kuitenkin korostaa, ettei kukaan tiedä hyttysten lukumäärää, sillä niitä ei seurata Suomessa tieteellisin keinoin.
– Siksi ei voida dataan nojaten sanoa, että hyttysiä olisi paljon tai vähän, vaan arviot perustuvat ihmisten havaintoihin, Salmela sanoo.
Hyvä uutinen on, että Salmelan mukaan luonto ei juuri kärsi hyttysten vähyydestä. Salmelan mukaan hyttysten paikka ravintoketjussa ole ratkaisevan tärkeä, vaikka linnut, sudenkorennot ja hämähäkit syövätkin niitä.
Hyttyset eivät ole myöskään niin merkittäviä pölyttäjiä kuin vaikkapa kimalaiset.
– Muut hyönteiset ovat hyttysiä huomattavasti tärkeämpiä luonnon kannalta. Linnuille riittää kyllä ruokaa muista hyönteisistä, joita kesän äkillinen saapuminen ei uhkaa.
