Ensin hyvät uutiset: taantuma on takana ja Suomen talous alkaa kasvaa kahden miinusvuoden jälkeen. Sitten huonot: talous on yhä riskirajoilla siitä huolimatta, että alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu.
Valtiovarainministeriön (VM) maanantaina julkistama taloudellinen katsaus ei sisällä isoja yllätyksiä. VM ennakoi jo kesäkuussa, että bruttokansantuote (bkt) lähtee ensi vuonna kasvuun. Tuolloin prosentiksi povattiin 1,6:tta, nyt luku on 1,7. Kyse ei ole isosta, eikä edes jatkuvasta kasvu-urasta, sillä vuodelle 2026 ennustetaan vain 1,5 prosentin kasvua.
Talousnäkymiämme parantavat muun muassa matala inflaatio, korkojen lasku ja viennin vauhdittuminen. Vientikysyntää lisää erityisesti kasvun nopeutuminen euroalueella. Suomen hintakilpailukyky on ainakin toistaiseksi EU:n keskimääräisellä tasolla eli senkään ei pitäisi olla kasvun este.
Velkaantumisen pysäyttäminen on sekä Orpon että todennäköisesti myös tulevien hallitusten päätavoite.
Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva
Tässä taloustilanteessa jo pelkkä plusmerkkinen bkt riittänee herättämään kansalaisissa positiivisia tuntemuksia. Takana on kaksi synkkää vuotta. Kuluvana vuonna Suomen talouden ennustetaan supistuvan 0,2 prosentilla ja viime vuoden saldoksi jäi miinus 1,2.
Koska valtion- ja paikallishallinnon talousluvut ovat pahasti miinuksella, julkisen velan osuus nousee tänä vuonna yli 80 prosenttiin suhteessa bkt:seen. VM:n ennusteessa velkasuhteen odotetaan jatkavan hidasta kasvua koko ennustejakson eli hallituskauden ajan. Valtion menoja kasvattavat muun muassa velanhoitokulut – korkoihin menee miljardeja vuosittain – sekä investoinnit puolustukseen ja soten alati kasvavat menot.
VM:ssä uskotaan, että velkasuhde vakautuu 2027 mennessä. Tosin tämä edellyttää sitä, että hallituksen koko yhdeksän miljardin euron säästökokonaisuus toteutuu suunnitellulla tavalla suunnitellussa aikataulussa.
Ilo jäänee väliaikaiseksi, sillä kyse on todennäköisesti hetkellisestä vakautumisesta. VM:n ennusteen mukaan velkasuhde pysähtyy 86 prosenttiin 2028 mennessä, mutta alkaa kasvaa nopeasti uudelleen viimeistään 2030-luvulla, jos mitään ei tehdä.
Tämä tarkoittaa sitä, että tulevillakin hallituksilla on edessään velkasavotta vailla vertaa.
Ennusteet ovat aina ennusteita eli niihin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Paljon riippuu vientiriippuvaisen Suomen tapauksessa siitä, miten talous kehittyy muualla – Euroopassa erityisesti Saksassa sekä muualla maailmassa erityisesti Kiinassa ja presidentinvaaleihin valmistautuvassa USA:ssa.
Uudet pandemiat ja sodat sekä niitä seuraavat talouskriisit laittaisivat VM:n ennusteet uusiksi. Suomalaisten onkin syytä laittaa kädet kyynärpäitä myöten ristiin sen puolesta, ettei maailmalla, eikä varsinkaan Euroopassa tapahdu lähivuosina mitään mullistavaa. Riskirajan ylittyminen voisi tarkoittaa kansantaloudellemme vapaata pudotusta ja lopullisia hyvästejä niin kutsutulle hyvinvointivaltiolle.
Vaikka synkistely on osa kansanluonnettamme, lievä optimismikaan ei tekisi meille pahaa. Suomi lukeutuu yhä maailman turvallisimpiin, tasa-arvoisimpiin, vakaimpiin ja vauraimpiin maihin ja myös pysyy sellaisena, kunhan vain pelaamme pelimerkkimme oikein. Tässä avainasemassa ovat vaaleilla valitut päättäjämme, joiden kriisitietoisuuden taso alkaa olla vihdoin kiitettävällä tasolla.
P.S.
Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna hulppeat 3,7 prosenttia suhteessa bkt:hen. Ensi vuoden luvuksi VM ennakoi 3,2 prosenttia, jonka jälkeen alijäämä pienenee vähitellen niin, että se on 2,1 prosenttia 2028. EU-sääntöjen kriittinen, kolmen prosentin raja ylittyy näillä näkymin sekä tänä että ensi vuonna, mikä voi johtaa niin kutsutun alijäämämenettelyn käynnistämiseen. VM pitää jo tässä vaiheessa velkasavottaa varmana, ettei hallituksen ohjelmaansa kirjaama tavoite – julkisen talouden alijäämän painaminen alle prosenttiin 2027 mennessä – tule toteutumaan.
