Maastopalovaroitus oli perjantaina voimassa koko maassa Kittilän kuntaa lukuun ottamatta, mutta lauantaista lähtien jokainen maan kolkka on varoituksen piirissä. Suuressa osassa maata maastopalojen vaara on jopa erittäin suuri.
Maastopalovaroituksen ollessa voimassa kaikenlainen avotulen teko on kielletty. Sisäministeriöstä muistutetaan, että tulen sytyttäjä vastaa aina sytyttämästään tulesta.
Vuosittain Suomessa syttyy keskimäärin noin 2 500 maastopaloa.
– Torstaina katsoin, että tänä vuonna on (tähän mennessä) syttynyt noin 600 maastopaloa. Viime vuosina mittaluokka tähän aikaan on ollut suunnilleen sama, joten siinä mielessä tilanne ei ole mikään epätavallinen. Mutta nyt on ollut pitkä vähäsateinen jakso, jolloin maastopalot ovat voineet kasaantua. Mitä tapahtuu tulevina viikkoina ja kuukausina, niin sitähän ei tietenkään tiedä, sanoo sisäministeriön pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi.
Metsäkoneen alustalle rakennettu sammutuskone Mörkö kansainvälisen pelastustoiminnan harjoituksessa Jämijärvellä Satakunnassa 15. toukokuuta 2024. Pelastusopiston järjestämässä harjoituksessa harjoittelee suomalainen kansainväliseen valmiuteen tähtäävä maastopalomuodostelma.
Kuva: Tero Lähdesmäki / Pelastusopisto / Handout
Hän kuitenkin painottaa, että maastopalojen riski on nyt korkea, varsinkin kun tuulet näyttävän lisääntyvän.
– Kyllä nyt ihmisten täytyisi aika tarkkana olla, ettei tilanne enää pahenisi. Suurin osahan maastopaloista on ihmisen aiheuttamia, Luhtaniemi lisää.
Tarvittaessa sammutusapua saatavilla EU-maista
Suomessa varaudutaan maastopaloihin muun muassa tähystyslennoin.
– Kun maastopaloriski kasvaa, niin koko maan kattavaa tähystystoimintaa tehdään joka päivä. Lisäksi meillä on satelliittihavainnointi käytössä, Luhtaniemi kertoo.
Suomessa on myös tiivis metsäautotieverkosto, jolloin havaitut palot saavutetaan hänen mukaansa suhteellisen nopeasti.
Myös maailmalla tapahtuneista suurista maastopaloista suomalaiset ovat hakeneet oppia. Viime vuosina Suomesta on lähetetty pelastajia muun muassa Portugaliin ja Kreikkaan torjumaan maastopaloja.
EU:lla on puolestaan sammutuslentokoneita, joista Suomea lähimmät ovat Ruotsissa.
– Meidän omien Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen helikopterien lisäksi meillä on tarvittaessa saatavilla apua EU-maista, Luhtaniemi sanoo.
Kuivuus kurittaa viljojen kasvustoja
Syysviljat, nurmet ja orastuvat kevätviljat alkavat kärsiä viikkoja kestäneen kuivuuden takia. Myös parhaillaan kukkivat syysöljykasvit alkavat nääntyä veden puutteesta, kertoo kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgriasta.
Lisäksi esimerkiksi pienisiemenisen rypsin kylvöjä vasta odotellaan, koska niitä ei suositella kylvettäväksi kuivaan maahan. Sateita odotetaan nyt kylvöjen aloittamiseksi.
Kuivuudesta johtuvat oireet ovat Peltosen mukaan alkaneet näkyä tänä keväänä aiemmin kuin tavallisesti. Yleensä ne ilmaantuvat vasta kesäkuun alkupuolella.
Kuivuudesta kärsitään tällä haavaa eniten Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
– Vielä pärjätään, mutta kun viikko eteenpäin on aika koviakin helteitä, niin huolestuneisuus kasvaa koko ajan, Peltonen sanoo.
Kuiva alkuvuosi saattaa aiheuttaa sen, että viljelykasvit eivät jaksa kasvaa ja kasvustot jäävät harvoiksi, mataliksi ja pieniksi.
– Voi ehkä nyt jo sanoa, että jonkinlaisia sadonmenetyksiä alkaa olla jo odotettavissa. Tässä vaiheessa kasvukautta viljelykasvit nimenomaan tarvitsevat vettä, kun sadonmuodostus on alkamassa.
Kuivuudesta kärsivät etenkin kevätkylvöiset kasvit eli ohra, vehnä ja kaura, öljykasvit rypsi ja rapsi sekä palkokasvit.
