Rovaniemi on laittanut uuden vaihteen silmään turistiveroasiassa. Kaupungin johto on käynyt esittelemässä verotoiveitaan valtiovarainministeriölle – toiveena on uuden veron testaaminen Rovaniemellä vielä kuluvan hallituskauden aikana.
Näillä näkymin toive ei ole toteutumassa. ”Hanke edellyttäisi lainsäädäntöhankkeen perustamista ja sellainen ei ole ainakaan tällä hetkellä mahdollista kaikkien muiden hallituksen verohankkeiden ja -selvitysten lisäksi”, ministeriön elinkeinoverotusyksikön päällikkö Jari Salokoski sanoo (Yle 18.6.).
Matkailusta elävä Rovaniemi haluaisi turistiveron koekentäksi.
Kuva: Jussi Leinonen
Turistivero ei sisälly Orpon hallituksen ohjelmaan. Pelkkä verokokeilukin vaatisi selkeän ohjeistuksen, minkä tekeminen veisi kaikkine selvityksineen aikaa. Sitä kuluisi myös Verohallinnon tietojärjestelmien päivittämiseen.
Suomen lainsäädännöstä ei löydy turistiveroa. Pohdittavia asioita on paljon. Miten vero määriteltäisiin? Miten se kerättäisiin? Kuka tilittäisi veron? Otettaisiinko se käyttöön koko maassa vai vain matkailukaupungeissa?
Täysin tyhjältä pöydältä veroa ei tarvitse lähteä miettimään. Turistivero tai vastaava maksu on käytössä 21 Euroopan maassa. Vero on yleensä kaupunki- tai aluekohtainen eli kohdistuu sinne, minne turismikin. Joissakin maissa vero peritään rajalla tai lentokentällä. Yleisintä turistiveron periminen on Etelä-Euroopassa, missä matkailun aiheuttamat haitat – muun muassa ruuhkat, järjestyshäiriöt, infran kuluminen ja hintojen nousu – ovat suurimmat.
Italiassa turistiveroa perii yli tuhat kuntaa. Veron vuotuinen tuotto valtiolle on yli 700 miljoonaa euroa. Italia käyttää rahan matkailukaupunkien infran korjaamiseen ja kulttuurikohteiden ylläpitoon. Esimerkiksi Roomassa vero maksetaan yöpymisen yhteydessä. Summa on 4–10 euroa yöltä ja veroa kerätään sekä yksityisasunnoissa että hotelleissa yöpyviltä.
Myös Rovaniemi perustelee verohalujaan matkailun haitoilla. Kasvava turismi kuluttaa infran lisäksi ympäristöä ja aiheuttaa kuluja kaupungille. Rovaniemi haluaisi käyttää verotulon tie- ja sähköverkostojen sekä jätehuollon ylläpitoon.
Rovaniemi on vielä kaukana Rooman, Venetsian, Pariisin tai Barcelonan kaltaisten turistikaupunkien matkailuähkystä, mutta suunta on sinne päin. Lapin pääkaupungissa on vain 65 000 asukasta, mutta siellä kirjattiin 2023 ennätykselliset 1,2 miljoonaa yöpymistä, joista valtaosa tapahtui talvella. Ennätys rikkoutunee jo ensi talvena, josta ennakoidaan kaikkien aikojen sesonkia.
Uusi turistivero olisi mahdollista periä esimerkiksi kiinteistö- tai laitosverona, jolloin valtio saisi osan verotulosta. Vero voitaisiin sisällyttää hotellin palveluhintoihin tai maksaa suoraan Verohallinnolle. Mallia on mahdollista ottaa arvonlisäverosta, jonka palvelun tuottaja tilittää valtiolle.
Yöpymisen yhteydessä perittävä vero voisi olla kätevin ratkaisu. Veron tulisi koskea kaikkia majoitusmuotoja eli myös lyhytvuokrausta, josta maan johtava Airbnb-kaupunki Rovaniemi on tullut tunnetuksi.
Matkailun elättämä Rovaniemi on sopiva koekenttä turistiveron testaamiseen. Veron sisällyttäminen jälkikäteen Orpon hallituksen ohjelmaan voi olla vaikeaa, mutta kokeilun käynnistäminen esimerkiksi talvella 2025 lienee mahdollista. Lapin kansanedustajilla on nyt vaikuttamisen paikka.
P.S.
Veroista ja veroluonteisista maksuista säädetään Suomessa lailla, eikä suoraan matkailukaupungin kassaan euroja tulouttava matkailullinen täsmävero ole lain mukaan mahdollinen. Lainsäädännöstä ei löydy myöskään toista rahankeräystapaa, jota kunta voisi tällaisessa tarkoituksessa käyttää. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Rovaniemi voi ryhtyä perimään matkailijoilta oma-aloitteisesti minkäänlaista lisämaksua, ei edes vapaaehtoista sellaista. Ainoa keino on, että hallitus tekee asiasta esityksen ja eduskunta säätää siitä lain.
