Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten esitystä, jonka mukaan jäsenmaiden puolustusmenotavoite nostettaisiin yhteensä viiteen prosenttiin suhteessa maiden bruttokansantuotteeseen.
Tästä 3,5 prosenttia olisi perinteisiä kovia puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä muita menoja, Häkkänen kertoi STT:lle puhelimitse Brysselistä torstai-iltana.
Varsinkin jälkimmäisen pienemmän osuuden sisällöstä käydään vielä jatkokeskusteluja, Häkkänen kertoi, mutta hänen mukaansa ”prosentti on kaikille sama”.
Häkkäsen mukaan tarve menojen nostamiseen liittyy Naton puolustussuunnittelusta tuleviin uusiin suorituskykytavoitteisiin, jotka torstain puolustusministerikokous hyväksyi jäsenmaille.
Lopullisesti puolustusmenotavoite on määrä hyväksyä Naton huippukokouksessa Haagissa juhannuksen jälkeisellä viikolla.
– Olen luottavainen siihen, että tässä saavutetaan yhteinen ymmärrys. Keskustelussa on tietysti vielä lukuisia asioita, muun muassa aikataulu, mutta kaikki tiedostavat, että tässä ei ole mihinkään vuosikymmeniin aikaa, Häkkänen kuvaili.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth arvioi myös yksimielisyyden olevan jo lähellä.
Venäjä muodostaa uutta uhkaa
Häkkäsen mukaan Venäjän ja sen kumppanimaiden muodostama uhka kehittyy koko ajan samalla, kun Yhdysvallat haluaa siirtää oman sotilaallisen läsnäolonsa painopistettä indopasifiselle alueelle.
– Heilläkään ei ole aikaa loputtomasti odotella, koska Kiinan sotilaallinen nousu etenee todella voimakasta vauhtia, Häkkänen sanoi.
Myös Suomi kannattaa ripeitä toimia.
– Me tiedämme, että Venäjä yhdessä liittolaistensa kanssa muodostaa uutta uhkaa Ukrainan sodan jälkeen. Sen takia tässä pitää olla jokin aikataulu, Häkkänen sanoi.
Hänen mukaansa nyt hyväksytyissä ei-julkisissa suorituskykytavoitteissa konkretisoituu se, millaista kalustoa, joukkoja ja muita suorituskykyjä erityisesti Euroopan Nato-mailla pitää olla, jotta Venäjän uhkaan voidaan uskottavasti vastata.
Suomen osalta Naton suorituskykytavoitteet toteutuvat hänen mukaansa paljolti kansallisen puolustuksen kehittämisohjelmissa. Naton puolustussuunnittelu tuo kokonaisuuteen lisänä liittokunnan yhteisen puolustuksen tarpeet.
Keskustelut FLF-joukoista etenevät
Häkkäsen mukaan ministerikokouksessa puhuttiin myös Suomelle tärkeästä Naton läsnäolosta Venäjän rajamaissa. Muun muassa Lappiin sijoitettavien FLF-joukkojen (Naton eteentyönnettyjen maajoukkojen) suhteen asiat etenevät Häkkäsen mukaan hyvin eri osallistujamaiden kanssa, mutta mitään julkista kerrottavaa ei vielä ollut.
Milloin ehkä olisi?
– Kyllä varmaan tämän vuoden aikana, Häkkänen arvioi.
Varsinaisen puolustusministerikokouksen lisäksi torstaina pidettiin myös Naton ja Ukrainan neuvoston epävirallinen työlounas sekä Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän (NPG) kokous. Häkkänen kertoi Ukrainan puolustusministerin Rustem Umjerovin raportoineen ministereille Venäjän kanssa käydyistä neuvotteluista. Häkkäsen mukaan on ilmeistä, että presidentti Vladimir Putin ei halua rauhaa.
– Kaikille näyttää nyt olevan päivänselvää, että Venäjä pelaa vain aikaa välttääkseen sanktioita, Häkkänen sanoi suomalaistoimittajille.
Tämän vuoksi erityisesti Euroopassa on varauduttava Ukrainan tuen jatkamiseen.
Lopullisesti puolustusmenotavoite on määrä hyväksyä Naton huippukokouksessa Haagissa juhannuksen jälkeisellä viikolla. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (vasemmalla) kertoi luottavansa siihen, että yhteinen ymmärrys saavutetaan.
Kuva: Nicolas Tucat / AFP / Lehtikuva
