Stubb tiedotustilaisuudessa Tallinnassa toukokuussa. Arkistokuva.
Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Presidentti Alexander Stubb on vahvistanut tänään käännytyslaiksi kutsutun poikkeuslain.
Laki astuu voimaan ensi maanantaina ja on voimassa vuoden.
Stubb kirjoittaa asiaa koskevassa lausunnossaan, että hän ymmärtää lakiin liittyvät oikeudelliset ja inhimilliset jännitteet.
– Keskustelu osoittaa suomalaisten vahvan sitoutumisen kansalliseen turvallisuuteen ja oikeusvaltioon. Eri näkemyksistä huolimatta kaikkien tavoitteena on Suomen paras. Vaalikaamme aina keskusteluilmapiiriä, jossa kuuntelemme ja kunnioitamme toistemme näkemyksiä.
Sallii maahanpääsyn estämisen
Käännytyslaki sallii maahanpääsyn estämisen ilman oikeutta turvapaikanhakuun esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttää mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen. Rajan ylittäneet käännytetään tällöin pois Suomesta.
Turvapaikkahakemukset tulee kuitenkin ottaa vastaan, jos se on rajavartijan arvion mukaan välttämätöntä esimerkiksi lapsen, vammaisen tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan oikeuksien turvaamiseksi.
Poikkeuslakia voidaan soveltaa kuukausi kerrallaan ja vain rajatulla osalla Suomen rajaa ja sen läheisyyttä. Lain käyttöönotto on korkean kynnyksen takana.
Täpärä hyväksyntä
Eduskunta hyväksyi lain perjantaina kevätkauden viimeisessä istunnossaan. Äänestystulos oli hyvin täpärä. Lakiehdotuksen kiireelliseksi julistaminen hyväksyttiin täysistunnossa äänin 167–31, eli se sai tuekseen tarvittavan viiden kuudesosan enemmistön. Sen jälkeen eduskunta hyväksyi käännytyslain samoin lukemin.
Laki on saanut osakseen paljon arvostelua. Lain säätämisen on arvioitu esimerkiksi olevan räikeästi ristiriidassa sekä perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten että EU-oikeuden kanssa.
Huolta on herättänyt myös yksittäisten rajavartijoiden oikeudellinen asema.
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö Sanna Palo sanoi STT:lle tiistaina, että rajavartijoiden oikeudellista asemaa ovat vahvistaneet lakiin viime metreillä pykälätasolla tehdyt täsmennykset.
Hänen mukaansa keskeistä on myös se, että rajavartiolaitos tulee tarkasti ohjeistamaan ja kouluttamaan henkilöstöään.
Toimeenpanoon on varauduttu
Palon mukaan kentällä turvapaikanhakuoikeuden arviointia tulevat tekemään nimenomaan tietyt, erityisen koulutuksen saaneet henkilöt.
– Eli ehdottomasti kukaan ei tule jäämään siinä yksin. Ja ymmärretään, että se on vaativa tehtävä, ja sen mukaisesti koulutetaan ja ohjeistetaan se asia.
Laki astuu voimaan ensi maanantaina, mutta rajavartijoiden koulutus ottaa vielä aikansa. Palo sanoo, että lain toimeenpanoon on kyllä varauduttu, mutta koulutuksia ja ohjeistuksia ei ole vielä saatu valmiiksi.
– Pyritään toki siihen, että se toimeenpanovalmius on mahdollisimman pikaisesti olemassa, jos tilanne sitä vaatisi. Mutta kyllä meidän täytyy ensin varmistaa, että esimerkiksi koulutukset on ehditty antaa erityyppisiin tehtäviin.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralta kysyttiin tiistaina, avaako lain hyväksyminen hallituksessa keskustelut joidenkin raja-asemien avaamisesta.
– Suoraa yhteyttä näillä ei toisiinsa ole. Kun muistetaan, niin hallitus avasi näitä rajanylityspaikkoja jossain vaiheessa, mutta se osoittautui toimimattomaksi ratkaisuksi, ja (niitä) piti sulkea hyvin pian sen jälkeen, Purra sanoi.
Päivitetty klo 19.08. Täydennetty rajavartioiden asemaa koskevalla osuudella.
