Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi viime vaalikaudella esityksen saamelaiskäräjälaista. Lisäksi kokous myönsi hallitukselle valtuudet edistää lakiehdotusta ja tarvittaessa neuvotella muutosehdotuksista, mikäli asiaa ei voida sen kiireellisyyden takia tuoda täyskokoukseen.
Kuva: Ritva Siltalahti / Lehtikuva
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintö saamelaiskäräjälaista valmistui keskiviikkona.
Perustuslakivaliokunnassa jätettiin kaksi vastalausetta saamelaiskäräjälain uudistusta koskevaan mietintöön.
Ensimmäisen vastalauseen jättivät keskustan kansanedustajat Petri Honkonen ja Hannu Hoskonen. Toisen vastalauseen jätti SDP:n edustaja Johanna Ojala-Niemelä.
Perustuslakivaliokunta sai esitystä koskevan mietintönsä valmiiksi keskiviikkona. Valiokunta esittää, että saamelaiskäräjälaki hyväksytään pääosin hallituksen esityksen mukaisena.
Mietinnössä ei ehdoteta muutoksia oikeutta tulla merkityksi vaaliluetteloon koskevaan pykälään, eikä neuvotteluvelvoitetta koskevaan pykälään.
Muutokset koskevat muutoksenhakulautakunnan kokoonpanoa sekä valitusperusteita korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Perustuslakivaliokunnan mukaan muutoksenhakulautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja, lakimiesjäsen ja vähintään yksi asiantuntijajäsen.
Lisäksi perustuslakivaliokunta edellyttää, ettei valitusluvan myöntämisen edellytyksiä rajata tiukemmin kuin hallintolainkäytössä yleisesti.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso kiittää perustuslakivaliokuntaa asian perusteellisesta käsittelystä ja saamelaiskäräjien asiallisesta kohtelusta.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso sanoo suhtautuvansa varovaisen positiivisesti perustuslakivaliokunnan mietintöön saamelaiskäräjälaista.
– Muutokset ovat kohtuullisen pieniä ja teknisiä. Ne eivät liity keskeisesti saamelaiskäräjien päätavoitteisiin, hän kommentoi Lapin Kansalle.
Saamelaiskäräjien hallitus päättää kannastaan kokouksessaan perjantaina iltapäivällä. Juuso arvelee, että mikäli saamelaiskäräjien hallitus tukee lain edistämistä, asia saattaisi edetä eduskunnan käsittelyyn jo ennen juhannusta.
Uutistoimisto STT:n mukaan lakiesitys etenee eduskunnan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn jo ensi viikolla.
Juuso kiittää perustuslakivaliokuntaa asian perusteellisesta käsittelystä ja saamelaiskäräjien asiallisesta kohtelusta.
Ojala-Niemelä: ”Lapin sisällä kehitys eriytyy”
Liisa Mantila
SDP:n edustaja Johanna Ojala-Niemelä jätti mietintöön vastalauseen.
Kuva: Pekka Aho
Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mielestä lakiesityksessä ongelmana on se, että siinä esitetään niin kutsutun lappalaispykälän poistamista. Saamelaiseksi ei jatkossa katsottaisi henkilöä, joka on maa-, verokanto- tai henkikirjassa merkityn tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaisen jälkeläinen.
Uuden lakiesityksen seurauksena voisi olla korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymien henkilöiden poistaminen nykyisestä vaaliluettelosta.
– Minusta tähän olisi pitänyt saada kirjaus, että korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymät saamelaiset saisivat jäädä uudelleen koottavaan vaaliluetteloon, Ojala-Niemelä sanoo.
Toinen Ojala-Niemelän esittämä vastalause liittyi yhteistoiminta ja neuvotteluvelvollisuuteen maankäytöstä ja kunnallisesta itsehallinnosta. Hänen mielestään neuvotteluvelvoitteen osalta pitäisi edetä vanhan lainkirjauksen mukaan.
– Lapin sisällä kehitys eriytyy, jos vain Etelä-Lappia saa kehittää, mutta Pohjois-Lappiin ei saa tehdä mitään. Pohjois-Lapissa maankäyttöä rajoittaa muutenkin jo paljon luonnonsuojelu ja erämaa-alueet, Ojala-Niemelä sanoo.
Lisätty Johanna Ojala-Niemelän kommentit 4.6. klo 18.56.
Uutista täydennetty 4.6. klo 16.39.
Uutiseen lisätty Tuomas Aslak Juuson kommentit 4.6.2025 klo 14.36.
