Venäjä, sen aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainassa ja tästä saadut opit saivat Suomen tekemään historiallisen päätöksen alkaa valmistella miinasopimuksesta irtautumista.
– Sotilaallisen neuvon perusteella on päädytty tähän ratkaisuun. Suomen puolustus, Suomen puolustuskyky, siihen tarvittavat kyvykkyydet: ne ovat se, mistä tämä kaikki lähtee, pääministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli ratkaisua tiistaina hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Tiistaina hallitus kertoi myös, että Suomi kasvattaa puolustusmäärärahojen tasoa vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Muun muassa Maavoimien uudistaminen käynnistetään.
– Me toivomme, että tämä kirittää muitakin Nato-maita keskustelussa Naton tulevista puolustusinvestoinneista, Orpo sanoi.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan kumppanuusmaat ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti, kun Suomi on viestinyt selvittävänsä Ottawan sopimuksesta irtautumista.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Selvä johtopäätös
Suomi on ollut jalkaväkimiinojen käytön kieltävän Ottawan sopimuksen osapuoli vuodesta 2012. Hallituksen linjaus irtautua Ottawan sopimuksesta perustuu viime viikolla valmistuneeseen Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun. Puolustusvoimat on viime kesästä alkaen laatinut selvitystä.
– Kun me (puolustushallinnossa) kävimme Ukrainan sodan oppeja Ukrainan asevoimien ja meidän tiedustelumme kautta läpi jatkuvasti, nähdään, miten Venäjä toimii. Massamaista jalkaväen käyttöä, johon keskeisenä vasta-aseena on aina ollut jalkaväkimiinat, sanoi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Hänen mukaansa selvityksen selvä johtopäätös oli, että jos Suomen puolustusta halutaan kaikin keinoin vahvistaa, jalkaväkimiinojen käyttö kannattaa sallia. Jalkaväkimiinojen avulla hyökkääjän etenemistä pystytään hidastamaan ja vähentämään puolustustaistelussa omia tappioita.
Kumppanit ymmärtäväisiä
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) painotti, että Suomi puolustaa yhä sääntöpohjaista järjestelmää ja tekee kaikki omat toimensa sen mukaisiksi.
– Nyt on valitettavasti niin, että meillä on naapurissa valtio, joka on omilla toimillaan osoittanut, ettei se kunnioita allekirjoittamiaan kansainvälisiä sopimuksia, jolloin meidän tulee asettaa prioriteetit niin, että oma puolustuskykymme säilyy.
Valtosen mukaan kumppanuusmaat ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti, kun Suomi on viestinyt selvittävänsä Ottawan sopimuksesta irtautumista. Maat ovat ymmärtäneet, että kyseessä on reaktio Venäjän raakalaismaiseen hyökkäyssotaan ja siihen, että Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.
”Niitä ei kylvetä”
Jalkaväkimiinoihin liitetään siviilien turvallisuuteen liittyviä ongelmia, joiden takia ne alun perin kiellettiin. Jos miinoja ei raivata pois sodan jälkeen, ne voivat aiheuttaa suuren määrän siviiliuhreja.
Häkkänen korosti, että Suomessa ne eivät olisi käytössä kuin sodan aikana.
– Niitä ei siis kylvetä mihinkään tuonne. Ne perustuvat myös digitalisoituihin miinakarttoihin, joten Suomi raivaa aina myös vastuullisesti ne pois, vaikka olisikin ollut jokin konflikti meidän alueellamme, hän sanoi.
Ottawan sopimuksen on vuodesta 1997 alkaen allekirjoittanut tai ratifioinut yli 160 maata. Joukossa ei ole esimerkiksi Venäjää, Kiinaa tai Yhdysvaltoja.
Marraskuussa Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola sanoi MTV:n uutisille, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Ottawan sopimukseen liittymisen jälkeen.
Lopullisen päätöksen Suomen irtautumisesta sopimuksesta tekee eduskunta.
”Me pääsemme vauhdittamaan nopeasti maanpuolustuksen uudistamista merkittävillä ja isoilla kalustohankinnoilla, mutta sen lisäksi myös toiminnan volyymia laajennetaan merkittävästi.”
Antti Häkkänen (kok.)
puolustusministeri
Maavoimien uudistus saa vauhtia lisärahasta puolustukseen
Anni Keski-Heikkilä, STT
Suomi uudistaa Maavoimia ja hankkii runsaasti uusia asejärjestelmiä tulevina vuosina, kun puolustukseen käytettävä rahamäärä kasvaa.
Hallitus kertoi tiistaina, että se aikoo nostaa Suomen puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Hallituksessa on laskettu, että tämä merkitsee yhteensä noin 3,7 miljardia euroa lisärahaa seuraavien neljän vuoden aikana.
Suunnitelmana on käyttää rahasta suurin osa kalustoon ja pienempi osa puolustuksen toimintamenoihin.
– Me pääsemme vauhdittamaan nopeasti maanpuolustuksen uudistamista merkittävillä ja isoilla kalustohankinnoilla, mutta sen lisäksi myös toiminnan volyymia laajennetaan merkittävästi, kuvaili puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Maavoimissa uudistetaan kymmeniä asejärjestelmiä
Tällä vuosikymmenellä Ilmavoimat ja Merivoimat ovat jo vahvistumassa, kun Suomen hävittäjähankinnat ja Laivue 2020 -taistelualushanke etenevät. Jo pidempään on puhuttu, että seuraavaksi vuorossa ovat Maavoimat. Nyt hallitus lupasi tähän rahaa ja tilausvaltuuksia eli lupia tehdä materiaalihankintoja.
Häkkäsen mukaan hävittäjien ja taistelualusten hankinnat olivat Maavoimien uudistusta selkeämpiä, sillä ne keskittyivät vain yhteen kalustotyyppiin. Maavoimien vahvistaminen puolestaan koskee kymmeniä eri asejärjestelmiä, hän sanoi.
– Ne liittyvät panssaroituun kalustoon, tykistöjärjestelmiin, ilmapuolustukseen, ohjuksiin, johtamisjärjestelmiin, henkilökohtaisiin varustuksiin yksittäisille taistelijoille ja niin edelleen, Häkkänen kuvaili.
Häkkäsen mukaan Maavoimien vahvistaminen on noin 10 vuoden hanke ja kooltaan yhteensä noin 10–15 miljardia euroa. Häkkäsen mukaan ensimmäisiä hankintoja aletaan tehdä lähiaikoina.
Lisää henkilöstöä luvassa
Uusien hankintojen lisäksi lisärahalla aiotaan huolehtia Puolustusvoimien nykytoiminnasta. Rahaa aiotaan käyttää esimerkiksi puolustusmateriaalin kunnossapitoon ja henkilöstömäärän lisäämiseen sekä logistiikan ja infrastruktuurin vahvistamiseen.
Häkkäsen tiedotteen mukaan rahaa on luvassa lisää myös vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan sekä puolustusalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
Varsinaisen kehyspäätöksen määrärahoista ja tilausvaltuuksista hallitus tekee huhtikuussa. Tuolloin se linjaa niin sanotussa kehysriihessä siitä, miten valtio käyttää rahaa tulevina neljänä vuotena.
Puolustuksen lisärahojen lisäksi hallitus kertoi tiistaina, että Rajavartiolaitokselle, poliisille ja Suojelupoliisille annetaan lisää rahaa. Myös väestönsuojelua aiotaan kehittää ja sen rahoitusta vahvistaa.
