Hollolan kunnanhallitus käsitteli maanantaina kolmannen kerran kahden vuoden sisään Ala-Soramäen tie- ja maakiistaa. Tällä kertaa käsittelyssä oli Soramäen omakotiyhdistys ry:n yhteistyöehdotus.
Vastoin 239 allekirjoittajan toiveita kunnanhallitus ei aio keskeyttää katualueiden lunastuksen ja katusuunnitelmien hyväksymisprosessia eikä laittaa aluetta rakennuskieltoon.
Kunnanhallitus otti kielteisen kannan myös asemakaavan avaamiseen ja pihakatualueen suunnitteluun.
Yhdistyksen toiveeseen kiinteistönomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta pöytäkirjaan kirjattiin, että kunta noudattaa kaikessa toiminnassaan tasapuolista kohtelua.
Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen ja elinvoimajohtaja Heli Randell avasivat kokouksen jälkeen kunnan näkemyksiä Hollolan Sanomille. Tasapuolisuudesta Randell sanoi, että sitä viranhaltijat punnitsevat koko kunnan osalta.
Rahkonen muistutti, että alueen asukas teki puolitoista vuotta sitten kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka totesi, että kunta on menetellyt asiassa lainmukaisesti.
Rahkonen totesi myös, että kunnanhallitus on jo aikaisemmassa päätöksessään arvioinut kaavan ajantasaisuutta.
– Asemakaava vastaa asuinalueen tilannetta ja maankäytön ohjaustarvetta.
Kunnalle kynnys kaavan avaamiseen on korkea.
– Se on iso prosessi. Tarvittaisiin lukuisia selvityksiä museo- ja luontoarvoista lähtien, ja sitä myötä lopputulos voisi olla yllätyksellinen ja hyvin erilainen suhteessa toiveisiin. Toinen kulma on se, että meillä on vastaavia alueita muuallakin kunnassa. Jos kaikki 70-luvun kaavat avattaisiin, kaavoitusresurssimme eivät seuraavaan viiteen vuoteen riittäisi muuhun.
Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen (oik.) ja elinvoimajohtaja Heli Randell. Janne Urpunen
Rahkosen ja Randellin mukaan liikkeellä on ollut väärää tietoa katualueiden lunastuksen vaikutuksista tonttien rakennusoikeuksiin.
– Rakennusoikeus lasketaan 70-luvulla hyväksytystä kaavasta. Se ei muutu tässä mitenkään. Emme ole lunastamassa tontteja, vaan kaavaan merkityn tiealueen, Rahkonen sanoi.
Omakotiyhdistyksen huomion mukaan maanmittarien kulmapaalut kuitenkin osoittavat, että maata oltaisiin lunastamassa jopa ennen kaavaa rakennettujen rakennusten alta. Osa tonteista pienenee, millä on vaikutuksensa tonttien arvoon.
– Kun 12–14 metriä otetaan, niin aluetta lunastetaan myös tonttien puolelta, Randell tarkensi ja jatkoi.
– Yksityiskohtaisesti en osaa sanoa, missä katualueen raja menee. Peruskorjaussuunnitelmat koskevat Paloasemantietä, Pätkätietä ja Lehmustietä sekä Muottikujan ja Yli-Eerolantien välistä kevyen liikenteen väylää. Suunnitelman mukaisilla alueilla asuinrakennuksia ei ole jäämässä kadun alle.
Rahkonen toivoi asukkailta malttia.
– Ihmisillä tuntuu olevan pelko siitä, kun siellä on niitä merkintöjä, että tiealue rakennetaan merkkiin asti. Tiealueen ja merkin väliin jää viheralue. Tieväylän leveys säilyy suurin piirtein nykyisellään.
Vyyhti on monisyinen, mutta Rahkosen mukaan kysymys on yksinkertaisuudessaan siitä, että kunta haluaa lunastaa korvausta vastaan yksityisessä omistuksessa olevaa maapohjaa pannakseen kuntoon Ala-Soramäen katu-alueet.
– Tämä käynnistyi siitä, että saimme alueen asukkailta toiveita huonokuntoisen kadun laajemmasta peruskorjauksesta. Emme voi lähteä peruskorjaamaan katua ennen kuin se on kunnan hallinnassa ja omistuksessa, hän perusteli.
Soramäen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Koivunen on kunnanhallituksen kantoihin erittäin pettynyt. Hän sanoo, että kaavassa on virhe, jota kunta ei halua korjata.
– 1970-luvun kaavassa Paloasemantietä ja Yli-Eerolantietä levennettiin tiealueiden länsipuolelle. Tässä kuntalaisia ei kohdeltu tasapuolisesti eikä oikeudenmukaisesti.
Koivunen huomauttaa myös, että asia koskettaa useampia kuin on annettu ymmärtää.
– Aikanaan, kun oli tämä valitus oikeusasiamiehelle, oltiin siinä tiedossa, että asia koskee vain yhtä kiinteistöä. Nyt tiedämme, että se koskee 30–40 kiinteistöä.
Vaikuttavuus alkoi valjeta asukkaille viime syksynä.
– Asukkailla ei ollut mahdollisuutta nähdä rajaa ennen kuin maanmittari tuli laittamaan merkkipaalut nurkkiin. Vaikka tie ei hirveästi levenisi, kunta lunastaa maata sitä myöten, mikä on kaavassa rajaksi merkitty.
Puheenjohtaja sanoo, ettei kaavan jättämistä ennalleen voi perustella sillä, että sen avaamisessa olisi iso työ.
– Ei kunta voi lakaista vanhoja virheitä maton alle ja laittaa päätään pensaaseen. Kunnan virkailijoiden tehtävä on palvella kuntalaisia. Siitä maksamme heille palkan. Jos muu ei auta, olemme valmiit viemään asian oikeudessa niin pitkälle kuin se Suomessa on mahdollista, Koivunen toteaa.
