Asikkalalainen Satu Jaatinen (sit.) pyrkii Suomen Keskustan listalta Euroopan parlamenttiin ensi kesäkuun EU-vaaleissa.
Poliittisen uransa Asikkalan kunnanvaltuustossa istuva ja Päijät-Hämeen aluevaltuustossa varavaltuutettuna ja lautakunnissa vaikuttava Jaatinen aloitti vuonna 2017.
Omavaraisuuden vaaliminen oli yksi keskeinen tekijä, joka sai Jaatisen mukaan politiikkaan.
– Huolestuin muun muassa terveyspalveluja tarjoavan Mehiläisen myynnistä kansainvälisille pääomasijoittajille. Mietin, mihin meidän omavaraisuutemme on menossa?
– Vastaavaa oli tapahtunut Englannissa aikaisemmin niin monella taholla. Siellä oli myyty vedet ja kansallinen teollisuus. Ajattelin, että tuleeko sama Suomeenkin? Se ei ole johtanut mihinkään hyvään Englannissa. Lontoon vesilaitos Thames Water on menossa nurin 20 miljardin lainoineen. Pääomasijoittajat ovat tyhjentäneet yrityksen arvosta ja nostaneet hintoja, Lontoossa 25 vuotta investointipankkiirina toiminut Jaatinen sanoo.
Omavaraisuus on myös yksi niistä asioista, jotka saivat Jaatisen kiinnostumaan eurovaaleista.
– Omavaraisuuden katoaminen näkyy Euroopan tasolla melkein kaikkialla – paitsi Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Ruotsin omavaraisuus ei johdu pelkästään siitä, että siellä on vanhaa pääomaa. Siellä valtio on pitänyt muun muassa ison kaivostoiminnan omissa käsissään. Valtion Vattenfall toimittaa energiaa, ja valtio omistaa sähkölinjat ja -verkot. Northvolt perustettiin akkuinnovaatioille. Ruotsi voisi olla esimerkki EU:lle.
– Mielelläni vaikuttaisin siihen, että Suomeenkin syntyisi taas suomalaista ja pientä tuotantoa. Nyt suurimmaksi osaksi ulkomaisella pääomalla synnytetyt startup-yrityksetkin päätyvät melkein saman tien ulkomaille: Woltit, Angry Birdit. Ruotsissa ne pidetään omissa käsissä, kasvamassa ja tuottamassa työpaikkoja.
Jaatinen haluaisi luoda Eurooppaan tiukempaa kilpailulainsäädäntöä.
– Sote-jätit ovat ostaneet vuodesta 2001 joka vuosi kymmeniä pieniä tuottajia ja kilpailua pois markkinoilta ja omineet henkilökuntaa itselleen. EU:n kilpailulainsäädännön tulisi estää markkinoiden hyväksikäyttö.
Ruotsi voisi olla esimerkki EU:lle.
Jaatinen kokee, että samoja ongelmia näkyy myös maataloudessa ja maaseudulla.
– Ei ole oikeudenmukaista, että maatalous ja maaseutu ovat henkitoreissaan kaupan ja teollisuuden määrätessä hinnat. Maaseudun ahdinko aiheuttaa ääriliikkeiden nousua ympäri Eurooppaa.
Jaatinen toivoo EU-lakien valmisteluun avoimuutta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Suomen pitäisi olla mukana lainsäädännössä alusta lähtien neuvottelemassa, millaisia lait tulevat olemaan. Meidän kansalaisten tulisi tietää tärkeistä lakineuvotteluista, kuten esimerkiksi ennallistamisasetuksesta. Mikään laki ei saa tulla yllätyksenä.
Eurovaaliehdokas pyrkisi lisäämään valtioiden vaikutusvaltaa. Esimerkkinä hän mainitsee viime vuonna säädetyn kriittisten raaka-aineiden asetuksen, jonka avulla pyritään vähentämään riippuvuutta Kiinasta. Kriittisiä raaka-aineita ovat monet harvinaiset metallit, joita löytyy Suomesta.
– Lakisäädökseen tuli esimerkiksi sellainen kohta, että yhteinen eurooppalainen etu menee paikallisen luonnon edelle.
Voiko Asikkalan etuja ajaa Euroopan parlamentista käsin?
– Pitäisi voida. Suomen etujen kautta. Asikkalassa on paljon maaseutua ja maaseudun ongelmia, kuten Euroopassa, jossa traktorimarssit jatkuvat. EU:n tulisi olla kuin Ruotsi ja pitää tärkeänä, että koko EU pidetään asuttuna, Jaatinen ehdottaa.
Jaatinen nostaa esiin myös osittain EU-rahoitteisen Päijänne-Leaderin, joka jakaa Päijät-Hämeeseen apurahoja.
– Sen tukeminen olisi yksi esimerkki Asikkalan auttamisesta.
Ennen Asikkalaan ja politiikan pariin siirtymistä Jaatinen ehätti toimia 25 vuotta investointipankkiirina Lontoossa.
Hän aloitti Lontoon uransa vuonna 1991 amerikkalaisen Citibankin valuuttavirroista vastaavassa tiimissä ja toimi tiimeineen rahoituksen ja riskienhallinnan neuvonantajana muun muassa suuryrityksille, pankeille ja valtioille globaalisti.
Ennen Suomeen palaamista Jaatinen toimi saksalaisessa Commerzbankissa toimitusjohtajana tittelillä head of global corporate solutions.
Miten investointipankkiiri päätyi keskustan ehdokkaaksi?
– Olin aiemmin kokoomuksen ja konservatiivien kannattaja, mutta se muuttui 2010-luvulla. Huolestuin omavaraisuuden häviämisestä ja maailman tilasta. Isäni puolen isovanhemmat olivat Karjalasta. Evakkoina he olivat saaneet tukkimetsän ja tehneet sen tilaksi. Karjalainen perintö lienee paljolti keskustalaista, yhteisöllisyyttä: tupaillat maaseudun tilalla.
– Ehkä siksi olen myös pitänyt olla kyläpäällikkönä Kurhilan-Hillilän kylällä. Kun etsin puoluettani, pystyin myös identifioitumaan alkiolaisuuteen.
Politiikan ohella Jaatinen on muun muassa vastustanut kaivostoiminnan aloittamista Päijänteellä. Hän perusti Pelastetaan Päijänne -ryhmän. Jaatinen on ollut eduskunnan kuultavana Rajat kaivoksille -kansalaisaloitetta koskien sekä lausumassa EU:n komissiolle EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksesta.
Jaatinen on myös osa Oma Energia -ryhmää, joka tahtoo pitää Lahti Energian kaupungin omistuksessa tukemassa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta 2024. Ennakkoäänestys järjestetään Suomessa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024. Suomesta valitaan 15 Euroopan parlamentin jäsentä.
