Kaasukäyttöinen harjoitustalo parantaa pelastajien työturvallisuutta – ”Tungemme kämpän niin täyteen, ettei se ihan sama ole kuin diskossa”

Kaasukäyttöinen harjoitustalo parantaa pelastajien työturvallisuutta – ”Tungemme kämpän niin täyteen, ettei se ihan sama ole kuin diskossa”

Päijät-Hämeen pelastuslaitos harjoittelee nyt entistä laadukkaammissa olosuhteissa – Orimattilan pelastusaseman vuonna 2019 valmistuneeseen harjoitustaloon on rakennettu neljä merikontillista uutta treenitilaa.

Jatkossa 230 neliön talokokonaisuudessa pelastajat pystyvät treenaamaan liutaa erilaisia pelastus- ja sammutustehtäviä.

Savusukellusta harjoitteli päivän työvuoro. Kaisa Korkeamäki

Harjoitustalo on koko Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstön ja alueen sopimuspalokuntien käytössä.

– Haluan korostaa, että tehtäväkenttä on todella laaja – kaikkeen on oltava osaaminen, vaikkei vastaavia tehtäviä koko aika tulisikaan eteen, sanoo vs aluepalopäällikkö Tero Kujala.

Uusi tekniikka ja talon rakenne mahdollistavat paljon.

– Harjoitukset kävivät yksitoikkoisiksi tutussa ympäristössä, nyt pystymme toteuttamaan huomattavasti monipuolisempaa ja laadukkaampaa harjoittelua, Kujala kertoo.

Uudessa osassa on nimittäin liikuteltavat sisäseinät, eli tilasta saa muokattua erilaisia huoneistopaloja.

– Pystymme simuloimaan lukuisia eri tilanteita harjoitustalossa, mikä tuo mielekkyyttä harjoitteluun ja totta kai eri tilojen yllätyksellisyyttä. Tämä on siis opetusväline, kertoo ruiskumestari Petri Marjamäki.

Petri Marjamäki esittelee laitteistoa. Sami Lettojärvi

Toinen ääritärkeä parannus on pelastajien työturvallisuudessa. Koska harjoittelu on lakisääteistä, ja oikeissa palotilanteissa pelastajat altistuvat ties mille savuille ja myrkyille, ei harjoittelussa haluta altistaa heitä enää lisää.

Kun aiemmin savusukellusharjoittelussa poltettiin esimerkiksi vanerilevyjä liimoineen kaikkineen ja taannoin jopa auton renkaita, nyt liekki tuotetaan nestekaasulla ja savu savukoneella.

Harjoitustalo on siis kaasukäyttöinen.

– Pirkanmaalta on käyty hakemassa mallia tähän, myös Porissa käyty tutustumassa heidän vastaavaan, Marjamäki kertoo Suomessa vielä harvinaisesta kokonaisuudesta.

Altistuminen harjoittelussa vähenee, mutta savukoneen tuottamaan savuun suhtaudutaan harjoituksissa kuin tositilanteenkin savuihin.

– Tuskinpa mikään savu on terveellistä. Valmistajan mukaan se ei ole myrkyllistä, mutta tungemme kämpän niin täyteen, ettei se ihan sama ole kuin diskossa, Kujala toteaa.

Kaisa Korkeamäki

Nyt savua nousee oven raosta kymmenen metrin korkeuteen. Yksi pelastajista kantaa talosta kuin lötkön ihmisen, joka tällä kertaa onneksi on vain “raajallinen” hiekkasäkki.

– Savusukellus jatkuu, kuuluu ovelta.

Kouluttajina ovat pääsääntöisesti ruiskumestarit, jotka ohjaavat harjoitusta valvomosta sekä kaukosäätimellä.

Työvuoro on päivän harjoituksessa mukana. Itse harjoitus kesti tänään noin puoli tuntia, ja pelastaja Henri Hokkanen ehtii sen tiimellyksestä kertomaan lisää.

Pelastaja Henri Hokkanen oli päivän harjoituksessa mukana. Sami Lettojärvi

– Eli tässä on nyt kaksi kompleksia, poikittainen on niin sanottu kylmäsavuharjoittelun puoli, missä voidaan harjoitella etsintää ilman, että siellä on lämpöä. Tavallisesti siellä tutkitaan huoneita ja harjoitellaan eri taktiikat. Kuumapuolella päästään harjoittelemaan tulta vastaan suihkuputken käyttöä. Kouluttaja valvoo, onko pelastajan työskentely suihkuputken kanssa sellaista, että tuli talttuu tehokkaasti.

Harjoituksen jälkeen tehdään napakasti rutiinitoimenpiteet, joilla minimoidaan altistuminen. Se sisältää muun muassa kamojen riisumisen ja pussittamisen ilman suoraa ihokontaktia sekä kaikkien välineiden huoltamisen ja puhdistuksen.

– Altistuminen alkaa, kun savutehtävä alkaa, ja vasta peseytyminen katkaisee altistumisen, Marjamäki summaa.

Kaisa Korkeamäki

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *