Kesäoppaana Hollolan keskiaikaisessa kivikirkossa – Ilmari Salmela jakaa paikallisetkin yllättävän faktan

Kesäoppaana Hollolan keskiaikaisessa kivikirkossa – Ilmari Salmela jakaa paikallisetkin yllättävän faktan

Kesätyöt antavat nuorille arvokasta kokemusta, ja tänä kesänä toista kertaa sellaista kerryttää Ilmari Salmela. Hän toimii Hollolan keskiaikaisessa kivikirkossa kesäoppaana.

– Kerron kirkon historiasta ja näistä kaikista esineistä ja maalauksista. Kaikesta, mitä tähän kirkkoon liittyy.

17-vuotias Salmela asuu itse kirkonkylällä, joten paikallisia tarinoita riittänee kerrottavaksi monenlaisia.

– Tämä on todella mukava työ tulla tekemään, kun asuukin tässä lähellä.

Salmela on nyt toistamiseen kesäoppaana. Hänen isoveljensä oli jo aiempina vuosina työskennellyt oppaana, ja viime kesänä Salmelalle tarjoutui mahdollisuus tehdä veljensä kanssa kesä puoliksi.

– Tänä vuonna minua pyydettiin hakemaan paikkaa, ja minä sitä sitten hain.

Tämä on todella mukava työ tulla tekemään.

Kuten eurooppalaiset kirkot noin yleisestikin, on tämäkin kirkko noussut tunnetuksi nähtävyydeksi. Kirkon satoja vuosia kertynyt historia ei liene ihan kevyin paketti ottaa haltuun, mutta Salmela onkin opiskellut säntillisesti.

– Nyt on alkanut oppimaan jo ulkoa, kun viime kesänä jo luin läpi monistenivaskaa, joka on tehty oppaille avuksi. Välillä joutuu hetken miettimään joidenkin esineiden kohdalla, että mikähän vuosi se tarkalleen olikaan. Täällä on tosi paljon kaikenlaista [esiteltävää].

Kohteeseen ovat Salmelan opastuksella tutustuneet niin yksittäiset kävijät ja ryhmät kuin bussilastilliset matkailijoitakin.

– On tullut esimerkiksi Saksasta ja Puolasta ryhmiä. Haastavinta työssä onkin isot turistiryhmät, joille pidetään erikseen kierrokset englanniksi. Vanhalle esineistölle tarvitaan vanhaa sanastoa.

Eipä tulisi välttämättä itsellä heti mieleen, miten kääntää ja selittää englanniksi esimerkiksi saarnatuoli, takorautakoristeet tai kirkkourkujen 33 äänikertaa.

– Välillä se [kääntäminen] on tosi vaikeaa, joskus ihan karkea suora suomennos on ratkaisu. Ja kyllä asian on perille saanut, Salmela naurahtaa.

Hän viihtyy työssään erinomaisesti ja pääsee siinä myös toteuttamaan itseään.

– Tykkään sosialisoitua muutenkin ja tulen ihmisten kanssa toimeen. On ollut aina tosi helppoa esimerkiksi mennä juttelemaan kaikille. Ja tässä tulee tosi paljon juteltua eri ihmisille. Keskiarvollisesti varmaan noin sata ihmistä käy päivässä, mutta määrä vaihtelee.

Opasta saa nykäistä koska tahansa hihasta, mutta isompien ryhmien on suositeltavaa varata erillinen kierrosaika etukäteen.

Kesäoppaan työtehtävät keskittyvät nimenomaan rakennukseen ja sen historian jakamiseen kävijöille. Työntekijältä ei siis vaadita esimerkiksi teologista osaamista, ja Salmela on huomannut työhönsä liittyvän yllättävän vähän uskonnollisuutta.

– Toki täällä näkee siunaustilaisuuksia, vihkimäharjoituksia ja muita toimituksia.

Salmela on kerryttänyt jo melkoisen tukun tietoa turisteille kerrottavaksi, ja onpa hänellä sellaisiakin ässiä hihassa, mitkä yllättänevät monet paikallisetkin.

– Tuolla alttarilla näkyy alttaritaulu ja sen kehys, josta heijastuu tuollainen varjo seinälle. Varjohan on todellisuudessa maalattu, luomaan syvyyttä tavallaan. Sitä ei huomaa, jos sitä ei tiedä. Mutta sen huomaa siitä, kun kehyksessä on kaksi tuollaista vaakunaa, mutta niin sanotussa varjossa on yksi terävä kärki. Pieniä eroavaisuuksia.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *