Hollolan kunnanvaltuusto hyväksyi viime viikon kokouksessaan kierrätysalueen osayleiskaavan tavoitteet. Valtuusto joutui äänestämään asiasta.
Jätteiden kierrätystä ja siihen liittyvää yritystoimintaa palvelevaa aluetta suunnitellaan Hollolan Aikkalaan kehätien eteläpuolelle. Kehätien pohjoispuolella sijaitseva uusi Hirvimäen asuinalue on noin kilometrin päässä.
Äänestystä edelsi usean puheenvuoron keskustelu, jossa äänessä olivat lähinnä kierrätyspuistohankkeeseen kielteisesti suhtautuvat valtuutetut.
Kokoomuksen Minna Kauhanen arvosteli jyrkin sanoin hankkeen käsittelytapaa kunnan toimielimissä.
– Kaavaa halutaan edistää, mutta ei tällä taktiikalla, jolla suljetaan pois kaikki tulevat asukkaiden, maanomistajien sekä kunnan oman ohjausryhmän vaikutusmahdollisuudet, Kauhanen sanoi.
– Tämä on virkamiesten laatima taktiikka: elinvoimavaliokunnalle asia on esitetty ensin. Sen jälkeen kunnanjohtaja on esitellyt kunnanhallitukselle asian jättämällä pois kaikki elinvoimavaliokunnan lisäykset.
– Annetaan ymmärtää, että asioihin voi vaikuttaa, mutta tähän se vaikutusmahdollisuus loppuu, eikä pidetä kiinni valtuuston päätöksestä ja ehdoista kierrätyspuiston eli kaatopaikan sijainnille eikä toiminnoille, Kauhanen sivalsi.
Keskustan Kristian Saarnio totesi valtuustoryhmänsä olevan asiassa jakaantunut.
– Kiertotalousalueen kaavatyössä tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueelle valvottua kiertotaloutta harjoittava yrityskeskittymä. Enemmistö keskustalaisista kuntapäättäjistä näkee kiertotalouden arvon turvatessamme jälkipolvillemme paremman ympäristön. Vähä-arvoinen ei ole myöskään kiertotalousalueen yrityskeskittymän tuoma taloudellinen hyöty Hollolan kunnalle ja sitä kautta sen asukkaille, totesi asian kannattajiin kuuluva Saarnio.
Seija Aakala (kesk.) oli Minna Kauhasen kanssa samaa mieltä siitä, että elinvoimavaliokunnan kanta on osin sivuutettu asian käsittelyssä.
– Suomeksi sanottuna puhutaan kaatopaikasta. Minä olen huolissani asukkaista, jotka siellä asuvat. Kun he sinne rakensivat kotinsa aikanaan, niin heille ei annettu tiedoksi, että sinne on kaatopaikkaa suunniteltu. Toivoisin, että alueelle voitaisiin suunnitella jotain muuta teollisuusrakentamista kaatopaikan sijaan, Aakala totesi.
Perussuomalaisten Pia Salo oli huolissaan muun muassa siitä, kuka lopulta määrittelee alueella eri toimintojen sijainnin, kun alueen tuleva operaattori ei ole vielä tiedossa.
Hän vertaili myös valtuutetuille aikanaan esiteltyjä muiden kaupunkien kierrätyspuistojen etäisyyksiä keskustoihin, ja hänen mukaansa ne vaihtelevat 5–18 kilometriin.
– Hollolan kierrätyspuisto; etäisyys Nostavalle alle kilometri, kuntakeskukseen noin neljä kilometriä, Hirvimäki ja Perhoslehto noin kaksi kilometriä, ja äsken sanottiin, että Salpakankaalle noin kilometri. Puhutaan ihan eri etäisyyksistä asutukseen kuin mitä meille on näitä muita hienoja kierrätyspuistoja esitelty, Salo kritisoi.
Hän kysyi myös ääneen, haluaako valtuusto kehittää Nostavaa tai kierrätyspuistoa.
Salo teki esityksen Ilpo Markkolan (ps.) ensimmäisenä kannattamana yhden kilometrin suojavyöhykkeen kirjaamisesta pöytäkirjaan ja sen huomioimista hankkeen kaikessa jatkokäsittelyssä.
Kunnanhallituksen pohjaesitys puolestaan lähti siitä, että ympäristöhaittojen selvittäminen ja suoja-alueen tarpeen määrittäminen kuuluvat kaavatyöhön.
Vihreiden Kristiina Vanhala-Selin nosti vielä esiin kokouksessa aiemmin hyväksytyn Nostavan osayleiskaavan tavoitteet, joissa kunta on suunnitellut noin 7 000 asukkaan uutta asuinaluetta. Tästä osa on sijoittuisi alle kilometrin etäisyydelle suunnitellusta kierrätyspuistoalueesta.
– Maakuntavaltuutettuna voin sanoa, että on paljon painostettu, että yrittäkääs nyt saada Nostavan asuinkaavasta pois se 7 000 asukasta, että voidaan edistää kierrätyspuistokaavaa.
– Sitä varten oli mielestäni erityisen tärkeää, että olemme saaneet strategiseen yleiskaavaan tämän kilometrin rajan sieltä haitallisesta toiminnasta, että me noudattaisimme sitä yhteistä kompromissia, millä ehdolla me ollaan viemässä sitä meidän jätealuekaavaa. Se on jo kertaalleen täällä valtuustossa strategisessa yleiskaavassa 2018 viety läpi, Vanhala-Selin muistutti uudempiakin valtuutettuja.
Keskustelua seuranneessa äänestyksessä Pia Salon esitys kilometrin suojavyöhykkeestä kierrätyspuistoalueeseen kaikissa kaavavaiheissa hävisi pohjaesitykselle äänin 22–18, yksi tyhjä.
Päätökseen jättivät eriävän mielipiteensä Pia Salo, Minna Kauhanen (kok.), Matti Laurila (vihr.), Ilpo Markkola (ps.) ja Harri Vinnamo (kesk.).
Kierrätyspuiston kaavatyö kestää yli kaksi vuotta
Ville Hakala
Kierrätyspuistoa varten kaavoitettava alue sijaitsee Aikkalassa kehätien eteläpuolella. Alue on yksityisten omistamaa maa- ja metsätalousaluetta, jossa ei ole asutusta. Kaavatyössä tutkitaan, voidaanko alueelle sijoittaa kiertotaloutta harjoittava yrityskeskittymä. Alueella ei sallittaisi biojätteen käsittelyä. Mahdollisesti haittoja aiheuttavia toimintoja osoitettaisiin rakennuksiin.
Kaavassa tutkitaan, voisiko alueella olla maa-ainesten käsittelyä sekä puuraaka-aineen ja huoltovarmuuspolttoaineen välisäilytystä.
Kaavatyössä selvitetään toiminnan mahdollista vaikutusta lähistön asuinalueisiin. Lisäksi selvitetään, miten hankkeesta aiheutuva luontokato voitaisiin korvata. Kaavatyön arvioidaan kestävän 2,5 vuotta.
