Asikkalassa, Padasjoella, Hollolassa ja Hämeenlinnassa sijaitsevalle alueelle on jätetty ilmoitus kaivosvarauksesta (ESS 12.4.). Varauksen tekijä, australialainen Equivest Metals, on valtaisan BHP Group -kaivosyrityksen malminetsijäringissä. Malminetsintä ja kaivostoiminta voi alkaa entistä nopeammin EU:n kriittisten mineraalien asetuksen myötä. Suomesta löytyy monia vihreään siirtymään tarvittavia metalleja.
Jos malminetsintä ja myöhemmin itse kaivos sallittaisiin luontoarvoiltaan jo aiemmin herkän Vesijärven ja puhtaan Päijänteen rannoille, järvet ja alueen pohjavedet voisivat tärveltyä pysyvästi.
Vesijärven ja Päijänteen rannalla olevat kunnat voivat laittaa stopin kaivoksen suunnitelmille alkuunsa valtuustojen päätöksellä ja kaavoituksella. Saimaan alueen kunnat ovat näin tehneet.
Kuntien tulee myös heti valittaa varauksesta, kuten esimerkiksi Heinolan kunta teki kaivosvarauksesta alueellaan. Paikallisten vahva vastustus on saanut jo kolme kaivosvaraajaa perääntymään Päijänteen Kalkkisista, Jyväskylästä ja Luhangasta.
Kaivosvarauksen vastustaminen on erityisen tärkeää Lahdessa, Asikkalassa, Padasjoella ja Hollolassa, koska asumme runsaalla puhtaiden pinta- ja pohjavesien alueella: vesi on metalleja tärkeämpää.
Viimeaikaisena esimerkkinä seurauksista australialaisen Dragon Miningin kultakaivos pilasi kaksi järveä Tampereen lähellä. Kaivoksista voi valua raskasmetalleja pohjavesiin. Ruotsalaisen Bolidenin Lapissa sijaitsevan Kevitsan-kaivoksen alla olevassa pohjavedessä on todettu 20 kertaa yli talousvedessä sallittu määrä raskasmetalleja.
Vaikutukset eivät jää paikallisiksi, koska Suomessa pohjavedet ovat linkittyneitä. Salpausselän harjujen puhdas juomavesi olisi Päijänteen pääkaupunkiseudun juomaveden kera vaarassa.
Terveydelle vaarallinen pöly, jossa on muun muassa asbestia, voi laskeutua kymmenien kilometrien päähän kaivosräjäytyksistä. Talvivaaran tyylinen kaivosonnettomuus on myös mahdollinen. Joissain maissa suoja-alueet kaivosten ja asutuksen välillä ovat jopa kymmeniä kilometrejä, kun Suomessa vain 150 metriä.
EU:n Kajak-hanke on alkanut käydä läpi Suomen vanhoja kaivoksia, ja niiden on todettu vuotavan edelleen raskasmetalleja ja rikkihappoa ympäristöön.
Kallioperä on Suomessa aiempaa köyhempää, ja siksi kaivosalueista täytyy tehdä jopa 100–1000 kertaa isompia kuin aiemmin. Kevitsan kaivosalue on 1 420 hehtaaria.
Kaivinkoneet ovat talojen kokoisia ja kemialliset aineet, joilla metallit liotetaan kallioaineksesta, tehokkaita. Mineraalit saadaan ulos maaperästä noin 20 vuodessa, ja sitten kaivos suljetaan.
Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kaivos ei tyypillisesti tuota yhteisöveroja, ja toisen kymmenen vuoden aikana toiminta vähenee. Kaivosvero on Suomessa 0,6 prosenttia.
Suomen kaikista jätteistä yli 70 prosenttia tulee kaivoksista, ja yli 90 prosenttia niistä on ongelmajätettä. Toivommeko alueestamme kaatopaikkaa näille?
Kirjoittaja on asikkalalainen.
