Pienestä pitäen Heini Laitinen on miettinyt, miten voisi ottaa osaa yhteiskunnan päätöksentekoon.
– Kun näin uutisista, mitä kaikkea maailmalla tapahtuu, halusin päästä vaikuttamaan itseäni koskeviin asioihin ja siihen, että asiat olisivat ihmisillä paremmin, Laitinen kertoo.
– Olisinkohan ollut neljätoista, kun hain nuorisovaltuustoon.
Kesäkuun alussa Laitinen valmistui Päijät-Hämeen Vaikuttajakoulusta. Kyseessä oli vuoden kestävä, toisen asteen opiskelijoille suunnattu koulutushanke, jonka tarkoituksena oli opettaa nuorille yhteiskunnan erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia. Kuukausittain järjestettävissä koulutustapaamisissa Laitinen pääsi esimerkiksi osallistumaan maakuntakaavan tekemiseen ja järjestämään eurovaalipaneelia. Vaikuttajakoululaiset jalkautuivat seuraamaan sekä kunnanvaltuustojen, eduskunnan että EU:n toimintaa lähietäisyydeltä.
– Myös se kerta jäi hyvin mieleen, kun opimme, miten taiteen ja median eri muodoilla pystytään vaikuttamaan, Laitinen muistelee.
Monipuolisesta koulutuksesta jäi käteen paljon uutta tietoa myös Laitiselle. Esimerkiksi vierailu EU:n petostentorjuntavirastossa sai vaikuttajakoululaiset ihmettelemään, miten siitä ei kerrottu oppikirjoissa.
– Vaikka minulla onkin jo kaikki lukion yhteiskuntaopin ja historian kurssit käytynä, niin aika suppeasti niissä kerrottiin asioista tähän verrattuna.
Vaikuttajakouluun haki 45 päijät-hämäläistä nuorta, joista 25 valittiin. Heitä yhdisti kiinnostus yhteiskunnan toimintaan, ja eriävistäkin mielipiteistä syntyi Laitisen mukaan hyviä keskusteluja sekä uusia näkökulmia.
Vuosikurssin 2024 ainoana asikkalalaisena Laitinen toivoo, että koulutukseen olisi osallistunut enemmän oppilaita ympäri Päijät-Hämeen. Nyt joukko oli lahtelaisvoittoinen. Vaikka koulutusta mainostettiinkin sekä radiossa että sosiaalisen median kanavissa, tiedonvälitystä oltaisiin Laitisesta kaivattu myös koulujen tai kunnan suunnalta.
– Lahdessa Vaikuttajakoulun edustaja kävi erikseen kouluissa kertomassa toiminnasta, mutta meidän kouluumme ei kulkenut mitään tietoa.
Laitinen arvioi, että muissakin pienemmissä kunnissa oli sama ongelma. Monesta Päijät-Hämeen kunnasta ei osallistunut yksikään nuori. Hän itse kuuli koulutuksesta Asikkalan nuorisovaltuuston vastuuohjaajalta, joka kannusti häntä lähtemään mukaan.
– Lahden lukioissa on tietysti yhteiskunta- ja talouslinjat, mutta olisi hyvä, että tietoa jaettaisiin yhtä lailla kaikille.
Laitisen mielestä jokaisen on tärkeää kokea, että voi halutessaan ottaa osaa yhteiskunnan päätöksentekoon. Avain siihen on tieto.
– Kun tietää näistä asioista enemmän, pystyy paremmin rakentamaan omaa käsitystään maailmasta ja siitä, miten yhteiskunta toimii, hän toteaa.
– Ja jos vain yhtään on kiinnostusta, niin ehdottomasti pitää yrittää vaikuttaa.
Esimerkiksi juuri käydyissä europarlamenttivaaleissa Laitinen kannusti lähipiiriään äänestämään ja auttoi heitä löytämään sopivia ehdokkaita.
– Nehän on oikeasti tärkeitä asioita ja vaikuttaa täällä Suomessakin paljon, siitä vain ei tiedetä tarpeeksi – ei jakseta ottaa selvää ja ajatellaan, että olkoot.
Äänestämisen lisäksi Laitinen nostaa esille muitakin matalan kynnyksen mahdollisuuksia. Kouluikäisille nuorille hän suosittelee oppilaskuntaan hakemista, sillä sitä kautta pääsee suoraan vaikuttamaan oman koulunsa toimintaan. Lisäksi hän kehottaa seuraamaan kotikunnan päätöksentekoa.
– Kaikki pöytäkirjathan ovat julkisesti luettavissa. Jos niissä mainitaan jotain sellaista, joka erityisesti kiinnostaa sinua tai huomaat, että hei, tämä koskee nyt minua, voit olla yhteydessä kunnan viranhaltijaan tai lähteä tekemään muita toimia, joilla saat äänesi kuuluviin, Laitinen vinkkaa.
Laitinen arvioi, että Päijät-Hämeen Vaikuttajakoulu lisäsi hänen haluaan jatkaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa sittenkin, kun nuorisovaltuusto ja oppilaskunnan puheenjohtajuus jäävät taakse. Vielä ei ole varmaa tietoa siitä, saako koulutushanke jatkoa tulevina vuosina.
