Mikä on QR-koodi ja mitä ihmettä se tekee metsässä?
– Ei huolta, tämä on tosi helppoa, vakuuttaa digi-asiantuntija Justyna Neuvonen ja näyttää mallia.
Neuvonen suuntaa tablettinsa opastetaulua kohti. Hetken nettiyhteys hidastelee, mutta pian näytölle ilmestyy ote Lilly von Heidemanin päiväkirjasta, aivan kuin se leijuisi opastetaulun edessä.
Urajärven kartanomuseo pyrkii hyödyntämään teknologiaa yhä laajemmin toiminnassaan. Virtuaalisen kartanokierroksen ja mysteerisen mobiilipelin lisäksi käytössä on kartanoa ympäröivästä alueesta ja sen rakennuksista kertova digiopas.
Viimeisimpänä uudistettiin Hugo-herran kulttuuripolun varrella olevat opastekyltit. Niiden QR-koodien kautta digiopasta voi seurata samaan tahtiin, kun kiertää polkua, ja myös 3D-mallinnettuja museoesineitä voi nyt tuoda keskelle metsää.
Metsäpolulle ei suinkaan ole kannettu historiallista huonekalua, vaan 3D-mallinnettu tuoli ilmestyy maisemaan älylaitteen näytön kautta. Eeri Silvennoinen
Päivitetyn polun avajaisissa QR-koodit otettiin vastaan pääosin uteliaasti.
– Täytyy tulla myöhemmin uudestaan, että ehtii tutustumaan niihin kunnolla, Atte Sallamo suunnitteli vastuuopas Heidi Raskin kierroksen lomassa.
Sallamo on käynyt täällä ennenkin,11-vuotiaana.
– Pääpiirteittäin tämä on pysynyt samana, mutta vanhempana katsoo paikkoja vähän uusin silmin. Tajuaa ehkä sen historian havinan ja osaa arvostaa sitä enemmän, Sallamo pohti.
Päivi Rautiainen kertoi kierrelleensä kartanon polkuja jo 60-luvulta saakka, sillä sukumökki on lähellä.
– Lapsenlasten kanssa koodeja varmasti tulee tutkittua.
Rautiainen kertoi seitsemän- ja kuusivuotiaiden lastenlastensa innostuneen jo aiemmin ”museopelin” klikkailusta. Siksi he saattaisivat hänestä olla innokkaita myös opettelemaan metsäpolun digioppaan salat. Rautiainen arveli, että teknologia voisi saada useammat nuoret tutustumaan Urajärven historiaan.
Uusista opasteista iloitakseen ei kuitenkaan tarvitse olla diginatiivi tai omistaa älylaitetta – samat tiedot löytyvät myös perinteisen nettilinkin takaa, ja museon muun sisällön tavoin niitäkin voi tutkia vaikka kotisohvalta käsin. Tämän on tarkoitus lisätä museon saavutettavuutta.
Hugo-herran polku ei ole esteetön kulkea, joten siihen liittyvä tieto on tähän asti ollut esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvien ulottumattomissa. Ihmisen opastamat kierrokset polulla jatkuvat tavalliseen tapaan, mutta nyt myös omatoimisten retkeilijöiden on mahdollista tutustua kulttuuripolkuun laajemmin.
Tältä näyttää uudistettu opastekyltti. Eeri Silvennoinen
Uudistukset saivat alkunsa vuosi sitten, kun Urajärven kartanon ystävät ry:lle myönnettiin eurooppalaisen Doors Digital Incubator for Museums-hankkeen kilpailtu apuraha.
– Vain kaksikymmentä hakemusta koko Euroopasta valittiin, meidän museo oli ainoa koko Suomesta, kertoo projektin aloittanut Neuvonen.
Apurahan avulla yhdistys on voinut valjastaa teknologian kertomaan Suomen vanhimman kartanomuseon historiasta entistä interaktiivisemmin. Kyselyn perusteella museon toiminnasta kiinnostuneet ihmiset kaipasivat lisää tietoa Urajärven rakennuksista sekä lisää englannin- ja ruotsinkielistä sisältöä, joten etenkin niihin Neuvonen tiimeineen halusi panostaa.
– Niitä on tulossa vielä lisää, samoin museoesineiden 3D-malleja, Neuvonen kertoo.
Museoyhdistykselle oli tärkeää tehdä uudistukset verkkopohjaisina ja avoimella lähdekoodilla.Tämä tarkoittaa, että digiopasta varten ei ole pakko ladata mitään tiettyä sovellusta ja että sen ohjelmiston luurankona toimivaa koodia pystyy vapaasti tarkastelemaan sekä kehittämään eteenpäin.
Tietoa Urajärven kartanon menneisyydestä halutaan siis jakaa matalalla kynnyksellä. Tämän voisi sanoa olevan linjassa museon historian kanssa, sillä toiminta sai alkunsa, kun Lilly ja Hugo von Heidemann lahjoittivat sen pienelle muinaismuistoyhdistykselle.
