Kiusaaminen alkaa jo tarhasta, pieni lapsi reagoi asioihin niillä keinoin mitä osaa, eikä ymmärrä, ettei se tapa ole välttämättä oikea. Ymmärryksen kehittymiseen tarvitaan ensisijaisesti vanhemmat, joilla vastuu lapsistaan, kertomaan oikea ja väärä käyttäytymismalli ja asettamaan rajat. Kun tapojen juurisyihin ei puututa, vie pieni lapsi tavan toimia mukanaan ala-asteelle, yläasteelle ja työpaikkoihin, joihin menee ja kiusaaminen jatkuu.
Pahimmillaan kiusaamisen seuraukset johtavat monenlaisiin ikäviin tekoihin, joiden seurauksista maksetaan jo nähty hinta. Menetetty nuori elämä.
Voidaan jossitella ja voidaan pohtia, miksi tätä ei huomattu aiemmin, miksi ei nähty mitä on meneillään, ennen kaikkea kysyisin miten ei vanhemmat nähneet tai ymmärtäneet, että oma lapsi voi huonosti vai eikö opettaja tai ohjaaja ole puuttunut asiaan, vaikka vanhemmat olivat siitä ilmoittaneet. Vastuu lapsistaan on aina vanhemmilla, koulupäivän aikana koulu vastaa.
Ryhmäkokojen kasvattaminen on altistanut monenlaiselle haitalle, eikä yksi opettaja kaikkeen riitä, ja opettajan keinot toimia ovat rajalliset. Toiset jäävät aivan oman onnensa varaan ja kiusaamista voidaan isommissa ryhmissä helpommin peittää.
Meillä kaikilla niin nuorilla kuin vanhemmilla on tarve kuulu joukkoon ja tehdään kaikenlaista mihin ei tarvitsisi suostua, joukkoon kuulumisen vuoksi. Tänä päivänä myös pakotetaan monenlaiseen eikä siitäkään nuori välttämättä kerro, koska haluaa kuulua joukkoon.
Nuorten pahoinvointi johtuu osittain netin tuottamasta mielikuvaelämästä.
Nuorilla netti ja puhelin mahdollistaa kaiken mahdollisen kuvaamisen. Seuraukset ovat liian usein traagisia.
Tämän päivän nuorten pahoinvointi johtuu osittain netin tuottamasta mielikuvaelämästä ja myös netissä olevista trendeistä mitä nähdään ja seurataan. Vanhempien roolia ja ohjausta ei riittävästi korostaa, jotta lapsi ei lähde mukaan.
Kiusaava nuori, jolle ei ole saatu niitä rajoja asetettua, ei ymmärrä, saati ehkä välitä toimiko oikein vai väärin vaan toimii monenlaisten negatiivisten tunteiden ohjaamana. Kulttuuriset erot tuovat oman mausteensa tähän soppaan, muualta tulleilla on aivan eri keinot käsitellä asioita.
Väkivalta on kasvanut aivan valtavasti, emmekä voi syyttää vain lasta, jolle on se netti hankittu. Netti on myös täynnä kaikenlaista väärää tietoa ja monenlaista hyväksikäyttöä, näitäkään ansoja ei lapset osaa välttää, tarvitaan aina aikuinen, vanhempi, asettamaan ne rajat. Puhelinten käyttöä on syytä koulupäivän ajan rajoittaa, jolloin saataisiin työrauhaa koulupäiviin.
Kiusaamisen haitat ulottuvat pitkälle aikuisuuteen, joku ei pääse eroon huonommuuden tunteista koskaan, nämä näkyvät mielenterveystilastoissa, sairauspoissaoloissa, itsemurhina, työkyvyn menetyksinä ja monenlaisina katukuvassa näkyvinä ongelmina.
Julkinen keskustelu kiusaamisesta herää aina, kun jotain tapahtuu, jonka jälkeen se tyrehtyy aivan, kun voisi ajatella, että rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto, kun olemme tästä nyt puhuneet.
Yhteistyötä ja vuorovaikutteista keskustelua kodin, koulun ja nuorisotyön välillä on lisättävä, läsnäoloa lasten elämässä on syytä lisätä.
Keinoja on monia tänä päivänä eikä kaikki vaadi rahaa. Helpoin tapa on syyllistää yhteiskuntaa, varojen vähyyttä ja supistuksia, kun lapset tai nuoret voivat pahoin. Kaikkia toki tarvitaan kohtuudella, mutta perheen sisäiset lähtökohdat luovat perustan lapsen kasvuun ja elämänkaareen. Kotona on puututtava ongelmiin ja seuraukset tehtävä selviksi, jolloin vältytään isommilta vahingoilta.
Kirjoittaja on Lahden Perussuomalaiset ry:n jäsen.
