Professori Samuli Saarni on laaja-alaisesti perehtynyt Suomen sairaanhoitojärjestelmiin. Hänen omakohtainen kokemuksensa lienee monipuolisempi kuin kenenkään muun. Joulukuussa 2024 hän kirjoitti Mediuutisten kolumnissa ”Onko sote enää kenenkään hallinnassa?”
Samassa Mediuutisten numerossa oli otsikko ”Laki torppaa ennakoivaa hoitoa” ikään kuin laki olisi terveydelle haitta. Harjun terveyden edellinen toimitusjohtaja Petja Orre valitti tekoälyn käyttöönoton takkuamista ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. ”Korjattavaa löytyy sekä lain tulkinnasta että kirjaimesta.”
Mehiläinen on kekannut uuden rahastuskeinon digitalisaatiota hyödyntämällä. Harjun terveyden mukaan Mehiläisen menetelmä Aino säästäisi Päijät-Hämeessä 2,5 miljoonaa euroa. Laskelmat ovat hihasta vedettyjä kuin koko sote aikoinaan, kun sen väitettiin säästävän miljardeja. Kuka muistaa?
”Onko sote kenenkään hallinnassa?” Ei todellakaan. Missä tahansa hyvinvointialueella voidaan esittää mitä tahansa. Mehiläisen uusi Aino-idea ei ole tuore.
Laskelmat ovat hihasta vedettyjä kuin koko sote aikoinaan, kun sen väitettiin säästävän.
Harjun terveyden kehumaa ennakoivaa hoitoa on harrastettu Suomessa vuosikymmenet. Kolesterolin ja verenpaineen alentaminen ovat kuuluneet keskeisiin ehkäisevän terveydenhuollon aiheisiin 1960–70-luvulta asti.
Terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat, kuten myös lääkärit, ovat seuranneet potilaiden laboratoriotuloksia ja saarnanneet huonoista lukemista iät ajat. Sen ohessa he ovat hoitaneet heidät. Mistä nyt on kysymys? Kyseessä on inhimillisen kanssakäymisen välttäminen. Terveydenhuollosta tehdään teollisuutta. Bisnes pyörii paremmin kun kone hoitaa hoitamiset ja kassakone laskuttaa.
Henkilökohtaisen neuvonnan vaikuttavuus on ehdottomasti suurempi kuin se, että kone lähettää ihmiselle numeron. Huvittavaa on järjestää tekoäly seuraamaan ihmisen ylipainoa. Saman asian ihminen saa selville vilkaisemalla peiliin. Lihavuus on suurin terveyshaitta nykyisin!
Tietosuoja on aina potilastietojen hajaannuttamisessa iso ongelma. Petja Orren mukaan ”pallo on nyt ministeriöllä”. Maallikot eivät tule ajatelleeksi, kuinka arkaluonteisia potilastiedot ovat.
Laki ei oikeasti ”torppaa ennakoivaa hoitoa”, jota voidaan tuloksellisesti tarjota nyt ilman uusia järjestelmiä. Laki varjelee kansalaisia heidän tietojensa levittämiseltä minne vaan. Liian usein uutisoidaan tietosuojan pettämisestä.
Tekoäly voi hoksata myydä potilastiedot lääketeollisuudelle. Lihavuuslääkkeet odottavat markkinoiden räjähdystä.
Jos kritiikkini herättää kritiikkiä, suosittelen tutustumaan Iris Pasternakin tietokirjaan Tautitehdas. Kirjan keskeisiä teemoja on keinotekoinen tautien ja hoitojen tuottaminen.
Kirjoittaja on hämeenkoskelainen lääketieteen tohtori ja patologian erikoislääkäri.
