Viime viikon sunnuntaina pidetyissä europarlamentti vaaleissa Euroopan tulevaisuuteen ja EU-tason asioihin halusi vaikuttaa reilusti alle puolet suomalaisista äänioikeutetuista. Vaalien äänestysaktiivisuus jäi aikaisempien europarlamenttivaalien tapaan alhaiseksi, 40,4 prosenttiin. Se on valitettavaa, koska Suomen ainoa järkevä yhteistyösuunta on tällä hetkellä demokraattinen länsi, ja Euroopan tasolla merkittäviin päätöksiin ja etenkin niiden valmisteluun voi vaikuttaa Euroopan parlamentissa.
Matalasta äänestysprosentista huolimatta kansalaiset antoivat nyt vahvan mandaatin Suomen yhteiseurooppalaista projektia rakentavalle politiikalle. Hajottavat voimat kokivat vaaleissa tappion, äänestäjät valitsivat Suomen europarlamenttiedustajiksi vakavasti otettavia asiapoliitikkoja.
Hajottavat voimat kokivat tappion.
Pääministeripuolue kokoomus oli selkeä vaalivoittaja, ja yllättäjä oli Li Anderssonin henkilökohtaisen suosion myötä Vasemmistoliitto. Valtakunnallisia ääniharavia tarkasteltaessa voi todeta, että europarlamenttivaalit ovat vahvasti myös henkilövaalit, ja niin, että läpi päästäkseen on oltava valtakunnallista tunnettuutta.
Hattua pitää nostaa myös itsensä likoon laittaneille paikallisille ehdokkaille, jotka osoittivat vaalikampanjoidensa aikana vahvaa perehtymistä EU-tason asioihin. Täkäläiset ehdokkaat tekivät myös arvokasta työtä tuomalla tätä tietoa turuille ja toreille, ihan meille taviksille, joiden mielestä Euroopan Unionin asiat ovat etäisiä ja niistä päätetään siellä jossain Brysselissä.
Päijäthämäläisistä ehdokkaista eniten ääniä keräsi Johanna Ekman (ps.) 3 361 ääntä, toiseksi eniten Satu Jaatinen (kesk. sit.) 3 183 ääntä ja kolmanneksi kiri Pekka Komu (sd.) 2 310 äänellään. Harri Pikkaraisen (vas.) äänimäärä oli 853, Laura Lähteenmäen (lib.) 705 ja Niko Kaukon (vl.) 705.
