”Ennen kun ei puhelimia ollut, niin pää aina keksi jotain, eli tällä pyritään myös ruokkimaan mielikuvitusta”, totesi asikkalalaisen Aurinkovuoren koulun rehtori Petri Manninen, kun teimme kyselykierrosta kännykkäkäytännöistä Seutunelosten alueen alakouluissa.
Aurinkovuoren koulun alakoulun puoli otti käyttöön tavan, jolla oppilaiden ruutuaika saadaan vähenemään myös oppituntien ympärillä. Koulu laajensi puhelimen käyttöön koskevia sääntöjä koulun alueella. Jatkossa oppilaiden tulee pitää puhelimet piilossa oppituntien lisäksi myös koko koulun alueella kello 7.30–14.30.
Some voi myös lisätä tunteiden jakamista.
Rehtorien havaintojen mukaan yhä nuoremmat oppilaat ovat koukussa älypuhelimiinsa. Koulut ovat kuitenkin asiassa ajan tasalla, ja kännyköiden käyttöä on linjattu johdonmukaisella tavalla kaikissa kyselymme alakouluissa.
Pelkkää älylaitteiden demonisointia on kuitenkin syytä välttää. Siinä missä kirjoihin uppoutumista saatettiin vuosikymmeniä sitten pitää vahingollisena ja esimerkiksi esteenä ”oikeiden askareiden” tekemiselle, asenneilmasto on lukemisen kohdalla muuttunut. Nykyisin siihen pyritään nuoria kannustamaan.
Älypuhelimen monet sovellukset helpottavat yhteydenpitoa kavereiden kesken. Some voi myös lisätä tunteiden jakamista. Mutta on syytä muistaa, että älypuhelimen välityksellä vuorovaikutus kapeutuu, kun ilmeet, eleet ja äänensävyt jäävät usein pois. Siksi tunteet eivät välity älypuhelimen kautta yhtä hyvin kuin elävässä vuorovaikutuksessa, ja siksi esimerkiksi kiusaaminen on netin välityksellä helpompaa.
Johdonmukaiset ja perustellut kännykkäsäännöt kouluissa ja kotona olisivat suotavia, ei vain lapsille ja nuorille, vaan myös meille aikuisille. Some-virtaan imeytyminen kun ei katso ikää.
