Nastola-seuran tukikohdassa Voimalassa valmistuu lahjoja Päijät-Hämeen keskussairaalasta kotiutettaville lapsille ja nuorille. Keskiviikkoisin toimintaan voi käydä tutustumassa kuka tahansa.
– Ei tarvitse tehdä käsitöitä. Voi tulla ihan vaan kahvittelemaan ja jutustelemaan, parantamaan maailmaa, sanoo Mirja Jerndahl, seuran varapuheenjohtaja ja Voimalan vapaaehtoistyön moottori.
Tällä kertaa Jerndahlin ja kumppaneiden kätevissä käsissä syntyy villasukkia.
– Lapset saavat sukat mukaansa, kun pääsevät sairaalasta. Kerran jo vietiin 50 parin satsi ja toinen mokoma on valmiina.
Hyväntekeväisyysteema jatkuu pitkälti joulukuulle.
– Ei tehdä pelkästään sukkia. Tarkoitus on virkata lapsille unileluja ja jouluksi keksitään jotain jouluista, Nastola-seuran sihteeri Merja Kittelä kertoo.
Hyväntekeminen näyttää tuottavan Voimalassa lisää hyväntekeväisyyttä.
– Tämä nykyinen systeemi sai alkunsa siitä, kun pari vuotta sitten kudottiin paloista villapeittoja Ukrainaan. Paloja oli melkein 1 500 ja peittoja valmistui 29. Silloin huomattiin, että ihmiset haluavat tehdä yhdessä, Kittelä sanoo.
Kun tila on vapaana, sitä voivat myös muut hyödyntää.
Kun Ukraina-hanke oli päätöksessä, Voimalan porukka löysi kohteen lähempää, keskussairaalasta.
Kynnys hyväntekoon on matala. Seura tarjoaa tilan, materiaalit ja tarvittaessa myös opetuksen.
– Seura maksaa langat, mutta jotkut tekevät omista langoista. Lasten sukkiin on aika näppärä käyttää lankakerän loppuja.
Keskiviikkoisin, kun on avoimet ovet, Voimalaan voi tulla tekemään käsitöitä, vaikka ei osaisikaan.
– Täällä on silloin paikalla porukkaa joka opettaa. Välillä perehdytään ihan tarkoituksella uuden tekniikan opiskeluun, Kittelä sanoo.
Voimalassa voi kutoa myös kangaspuilla. Aila Eskola näyttää mallia. Janne Urpunen
Voimalan siemenet kylvettiin Nastolan ja Lahden kuntaliitoksessa. Kun Wellamo-opiston kankaankudontaryhmä menetti liitoksen myötä opetustilansa kirkonkylän vanhalla puukoululla, oli löydettävä uusia neliöitä. Nastola-seura otti asian hoitaakseen ja vuokrasi tilan Lahti Energialta Ruokotieltä.
– Vuokraamme tilaa edelleen Wellamo-opistolle. Opiston käsityöläiset kokoontuvat täällä maanantaiaamuisin ja torstai-iltaisin, Jerndahl sanoo.
Käsityöharrastajat voivat Jerndahlin mukaan käyttää tilaa vaikka 24/7, kunhan maksavat Nastola-seuran vuosittaisen 15 euron maksun. Kangaspuissa olevia loimia kudotaan lisämaksusta.
Voimalassa järjestetään myös Nastola-seura kokoukset.
– Nastolan työttömien toimintakeskuksen vanha porukka kokoontuu täällä kerran viikossa. Kun tila on vapaana, sitä voivat myös muut hyödyntää.
Joulun alla rakennuksen päätyhuoneistossa on määrä järjestään myyjäiset, joilla kerätään varaa seuran toimintaan.
– Valmistetaan tuotteita myyntiin ja myyntituotto menee tilavuokraan. Tilavuokria katetaan myös järjestämällä arpajaisia ja kahvituksia. Museopäivän kahvitus Nastolan museolla oli meidän, samoin lohkarepuiston avajaisten kahvitus.
Vuonna 1957 perustetussa Nastola-seurassa tehdään paljon muutakin kuin käsitöitä. Seura oli rakentamassa elokuussa avattua Uudenkylän lohkarepuistoa ja kesällä 2021 avattua urheilukeskuksen skeittiparkkia. Seuraava fyysisempi ponnistus on alueen melontareittien kunnostus.
– Melontareittejä päästään ehkä jo ensi vuonna kunnostamaan ja projekti kestää varmaan kaksi tai kolme vuotta, Jerndahl sanoo.
Nastola-seurassa on noin 60 maksavaa jäsentä. Seura tiedottaa toiminnastaan Nastolan kunnan vanhassa osoitteessa nastola.fi.
– Kevään aikana siivottiin sivuilta kunnan vanhat tiedot. Nyt sivuilta löytyvät helposti seuran tulevat ja menneet asiat, Merja Kittelä sanoo.
Nastola-seuran Voimalassa, Ruokotie 2, avoimet ovet keskiviikkoisin kello 13–15.
