Yritysten välisten maksuaikojen venyttäminen on yhä kasvussa oleva ilmiö, joka aiheuttaa merkittäviä haasteita erityisesti pienille yrityksille.
– Joillakin toimijoilla maksuaika on ollut reilusti yli 30 päivää, välillä jopa 45, vahvistaa torniolaisen Uksein Rakennuksen toimitusjohtaja Kari Hietala. Hietalan yritys on vuonna 2015 perustettu sivutoiminen piha- ja viherrakennusyritys. Pienten yritysten on usein vaikea hallita yrityksen kassavirtaa, kun suuret asiakkaat maksavat laskut vasta viikkojen tai jopa kuukausien päästä.
– Hankaluuksia aiheuttaa se, että esimerkiksi tarvehankinnat pitäisi saada maksettua hyvissä ajoin jo ennen kuin itse laskuttaa työstä. Pienyrittäjänä kassassa ei ole valtavaa puskuria, josta voisi lähteä etukäteen rahoittamaan, Hietala kuvailee.
Lainsäädäntö sallii yritysten välisille laskuille yli 30 päivän maksuajan, jos siitä on yhdessä sovittu, mutta käytännössä monet pienyrittäjät joutuvat kohtaamaan pidennettyjä maksuaikoja ilman erillistä sopimusta. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo, että pitkät maksuajat ja niihin liittyvät negatiiviset ilmiöt ovat jatkuvassa nousussa.
– Tilanne on kestämätön ja jatkunut vuosi toisensa jälkeen. Se vie ahtaalle, jos et saa omiasi pois kumppaneilta kuukausiin. Pahimmassa tapauksessa toiminta ja rahat loppuvat. Jotkut joutuvat ratkaisemaan tilanteen ottamalla lainaa, mutta sekin tulee kalliiksi nykyisessä korkotilanteessa, Toivonen toteaa.
Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen on huolissaan kasvussa olevista konkurssiluvuista, jotka johtuvat osaltaan pitkittyneistä maksuajoista. Kuva: Johanna Erjonsalo.
Haittaa jo lähes puolelle pk-yrityksistä
Sodankyläläisen konepaja JJ-Metallimies Oy:n toimitusjohtaja Janne Jussila on saanut tarjouksia, joissa vaaditaan jopa kahden kuukauden työtä ennen laskutusta. Tällaiset ehdot ovat johtaneet siihen, ettei kauppoja synny. Pienemmät urakat ovat hänen mukaansa turvallisempia ja helpommin hallittavissa. Jussilan yritys on perinteinen metallituotteiden valmistus- ja korjauspaja, jossa on kolme vakituista työntekijää. Jussilalla ei ole ollut merkittäviä ongelmia maksuaikojen kanssa, mutta hän tunnistaa silti niiden vaikutukset muille pienyrittäjille.
– Olen pitänyt kiinni siitä, että maksuaika saa olla korkeintaan 30 päivää. Eräs asiakas yritti neuvotella 40–50 päivää, mutta sanoin, ettei firman talous kestäisi sellaista. Pääsimme asiassa yhteisymmärrykseen. Toiveitani on onneksi kuunneltu yleensä hyvin, hän kertoo ja muistelee positiivisesti mieleen jäänyttä asiakasta, joka nimenomaan toivoi tiheää laskutusta ja maksoi laskut heti.
– Tiedän silti tapauksia, joissa yrittäjät ovat menettäneet jopa 10 000 euroa, kun asiakas ei ole maksanut laskujaan ajallaan ja mennyt nurin. Tällaiset ovat pienelle yrittäjälle valtavia summia, hän lisää.
Lisäksi Jussila on huomannut, että isot yritykset voivat käyttää pitkiä maksuaikoja keinona syrjiä pieniä yrityksiä.
– Saatetaan vedota, että tarvitsimme sellaisen maksuajan, jota vain suuri yritys kykeni tarjoamaan. Se tuntuu nykyään enää tekosyyltä, sillä ei tänä aikana mene kauaa paperin kierrossa toimijalta toiselle, hän pohtii.
Viime helmikuussa toteutetun Yrittäjägallupin mukaan liikekumppanin pitkistä, yli 30 päivän maksuajoista aiheutuu haittaa jo lähes puolelle pk-yrityksistä, ja arvion mukaan neljännes konkursseista johtuu ilmiöstä. Yritysten edustajista 35 prosenttia sanoo, että heidän maksuaikojaan on pidennetty kahden viime vuoden aikana. Noin 40 prosenttia yrityksistä kertoo joutuvansa odottamaan saataviaan yli 30 päivää. Gallupin mukaan pitkistä maksuajoista kärsivät eniten teollisuus ja rakentaminen.
Konepajayrittäjä Janne Jussila kannustaa muita yrittäjiä panostamaan hyvään laskutuspalveluun etenkin, jos tuntuu etteivät rahat pysy kasassa. Palvelun avulla kassavirta pysyy hänen mukaansa hallinnassa ja raha liikkeessä. Kuva: Janne Jussila.
Pienyrittäjällä melkein olemattomat keinot puuttua viivästyksiin – “Ei ole tullut mieleenkään lähteä painostamaan maksuista”
Kari Hietala kokee, ettei maksuajoista voi suurten asiakkaiden kanssa oikein neuvotella, vaan jos sopimukseen työstä päästään, on sen ehtoihin yleensä tyydyttävä. Hän kannustaa kiinnittämään huomiota kuitenkin maksupostiin eli laskujen jaksotukseen, jonka suhteen neuvotteluvaraa saattaa monesti löytyä.
– Tarjousvaiheessa kannattaa tehdä oma ehdotus jaksotuksesta. Näin ei pääse käymään niin, että ehtisi allekirjoittaa sopimuksen, jossa maksu tulee vasta koko työn jälkeen. Jaksotus tuo tasapainoa rahavirtaan, hän neuvoo. Hän korostaa myös laskutuksen tärkeyttä.
– Täytyy olla terävänä ja laskuttaa nopeasti. Välillä maksua ei siitä huolimatta kuulu eräpäivään mennessä. Ei silti pienenä yrittäjänä ole tullut mieleenkään lähteä painostamaan maksuista. Korkeintaan olen soittanut ja kysynyt, ovatko he huomanneet laskun, Hietala sanoo. Tiina Toivosen mukaan yrittäjät ovatkin heikossa asemassa maksujen venymisen suhteen.
– Lainsäädäntöön voi toki vedota neuvotellessa, mutta käytännössä kumppani voi olla ainoa taho, josta koko kassa muodostuu. Useimmiten yrittäjällä ei ole mahdollisuutta tai edes halua lähteä riitauttamaan asiaa oikeusteitse, hän pohtii.
Piha- ja viherrakennusyrittäjä Kari Hietalan mukaan pienyrittäjänä joutuu punnitsemaan tarkkaan, millaisiin kumppanuussopimuksiin lähtee mukaan, jotta rahoituspuoli pysyy tasapainoisena. Kuva: Kari Hietala.
Suomalainen maksuehtosääntely perustuu EU-direktiiviin. Komissio on todennut, ettei direktiivillä ole voitu puuttua pitkiin maksuaikoihin, minkä vuoksi sääntelyä on tarpeen tarkastella uudelleen. Komissio on ehdottanut uutta maksuehtoasetusta, joka turvaisi erityisesti pienyrittäjille kohtuulliset maksuehdot ja valvovan viranomaisen tukemaan heitä.
– Olemme ajaneet Suomeen ja EU-tasolle valvovaa viranomaista, johon voisi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä nimettömästi. Komission esitys etenee kuitenkin hitaasti, sillä jäsenvaltiot eivät ole yhtä mieltä sääntelyn tarpeesta ja suuryritysten edustajat vastustavat sitä, Toivonen kertoo. Jotain toivoa silti on, sillä EU:n parlamentti on Toivosen mukaan kuullut pienyrittäjien hätää ja äänestänyt valvovan viranomaisen puolesta, vaikka Suomen virallisen kannan hän soisi olevan nykyistä pienyrittäjämyönteisempi. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiin kuitenkin lainsäädännöllisiä muutoksia ja tehokasta valvontaa oikeudenmukaisten maksuehtojen ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Tutustu Yrittäjägallupin tuloksiin tarkemmin tästä.
Apua ja tukea on saatavilla
Mikäli taloushuolet mietityttävät, ei niiden kanssa tarvitse jäädä yksin. Apua kannattaa aina hakea mielummin liian aikaisin kuin liian myöhään.
- Yrittäjän talousapu on maksuton Suomen Yrittäjien jäsenille suunnattu palvelu, joka tarjoaa matalan kynnyksen luottamuksellista ja asiantuntevaa neuvontaa yrityksen talous- ja maksuvaikeuksissa. Tarjolla on valtakunnallinen puhelinpalvelu ja henkilökohtaista tukea läheltä asuinpaikkaasi.
- Yrittäjien verkkosivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa. Verkkosivujen Taloushallinto-otsikon alta löydät tietoa mm. yrityksen kirjanpidosta, palkanmaksusta, laskutuksesta ja myynnistä. Yrityksen talousvaikeudet -otsikon alta löydät mm. laissa määritelteltyjä menettelyjä tilanteeseen, jossa maksuvaikeudet ovat kerääntyneet.
- Muista myös, että Suomen Yrittäjien jäsenenä saat maksutonta lakineuvontaa perintään liittyvissä kysymyksissä. Yrityksen maksuvaikeuksiin on olemassa laissa määriteltyjä menettelyjä, jotka on hyvä tietää tarpeen tullen. Vaihtoehtoja ovat yrityssaneeraus, konkurssi ja yksityishenkilön velkajärjestely.
