Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Vaikuttajaverkosto kokouksessaan sai kattavan tilannekatsauksen rakentamisen toimialaan. Kokouksessa alustajina toimivat toimitusjohtaja Mika Rytky Kontiotuotteelta, Yrittäjistä pääekonomisti Juhana Brotherus ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Hannes Torppa.
Haastavat vuodet rakentamiselle
Rakentamisen toimialla laskusuhdanne on koko maassa ja talouden barometrit alavireisiä. Rakennusalalla on nähty lopettamisia ja konkursseja. Nopeaa käännettä parempaan ei toimialalla ole näkynyt alkuvuodesta ja loppuvuoteen ladataan odotuksia paremmasta. Miltä näyttää loppuvuosi ja tulevat vuodet? Miten rakentamisen ala muuttuu ja muuttuuko? Mitä pitäisi ja voi tehdä jo nyt?
Yrittäjien normipurkutoiveita
Kansanedustajille on toimitettu jäsenryittäjiltä tullut listaus heidän ehdotuksia ja toiveita normien purusta päättäjille, joista 7 ehdotusta rakentamisen alalle:
- Lupaviranomaiselle käsittelyyn määritelty määräaika.
- Rakennuslupakorttien yhdistäminen ja määrällinen rajaaminen.
- Uusiutuvan energian rakentamisen hallinnollisia ja kaavoitukseen liittyvien esteiden poistaminen.
- Sujuvoitetaan ja vauhditetaan investointeja.
- Rakennusilmoitusten antaminen vasta kun rakennus on valmis.
- Kiinteistöjen paloturvallisuuden sääntelyyn liittyvä yhdenmukaistaminen.
- Tapahtumien pystytyksessä ja purkamisessa ei tule soveltaa rakennusalan käytänteitä.
Mille näyttää rakentamisen tulevaisuus?
Talouden haasteet tulee taklata ja rakentamisen laadun kehittämiseen tulee panostaa. Asiakas tulee laittaa rakentamisessa keskiöön, otetaan huomioon, miten ihmiset haluavat asua ja rakennetaan sellaista, mille on aitoa kysyntää. Suomessa asutaan pienissä asunnoissa toiseksi eniten Euroopassa, vaikka tilaa on, miksi näin? Omakotiasuminen on edelleen haluttua ja kohtuuhintaista Oulussa, mikä voidaan nähdä erittäin hyvänä kilpailuvalttina etätöiden tekemisen yhteydessä.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Vaikuttajaverkosto toivookin, että seuraavalle hallituskaudelle ei jätettäisi norminpurkutyötä, vaan toimeen käytäisiin nyt ripeästi, jotta rakentamisen toimialan tilannetta voidaan helpottaa nyt ja tulevaisuudessa.
Vaikuttajaverkostossa esiin nousseet ehdotukset rakennustoimialan kehittämiseksi:
1. Rakentamiseen liittyvän normiston purkaminen, Suomi ja EU, tästä Yrittäjäjärjestön norminpurkuehdotukset 1-7.
2. Rakentamiseen liittyvien kustannusten kriittinen tarkastelu mm. tonttimarkkinoiden osalta, joiden pitäisi toimia markkinaehtoisemmin. Rakentajien kustannukset eivät voi ylittää tuottoja, rakentamisesta kannattavaa.
3. Yritysten kasvun tukeminen ja talouskasvun edellytysten turvaaminen hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.
4. Alueellisten ja valtakunnallisten sekä EU-tason rakentamiseen liittyvien päätösten ennakointi ja tarvittaessa työryhmien perustaminen tätä työtä varten.
5. Satsaukset vientiin ja jatkojalostukseen mm. puurakentamisen sekä muidenkin tuotteiden ja palvelujen osalta.
6. Rakentamisen toimialan kannalta rakentamisen kasvumahdollisuuksien löytäminen ja ennakointi.
INFOBOKSI: mikä on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vaikuttajaverkosto
Tarkoitus ja tehtävä
- Vaikuttajaverkosto käy yhteiskunnallista keskustelua yrittäjyyden ilmiöistä, kehittää pk-sektorin toimintamahdollisuuksia, organisaatioiden ja yrittäjien välistä yhteistyötä sekä vaikuttaa myönteisesti alueen yrittäjyysilmapiiriin ja yrittäjyyden olosuhteisiin.
- Vaikuttajaverkostossa käydään läpi yrittäjien näkemyksiä edunvalvontakysymyksiin ja käydään keskustelua niistä.
- Vaikuttajaverkosto voi yksittäisen asian valmistelua ja työstämistä varten perustaa erillisiä työryhmiä ja julkaista kokouksiensa sisällöistä mediatiedotteita.
Kokoonpano
- Vaikuttajaverkosto koostuu eri sidosryhmätahojen organisaatioiden edustajista, kaikista alueen kansanedustajista ja 5-6 jäsenyrittäjästä. Hallitus nimittää ja kutsuu verkoston jäsenet. Tavoite on, että yrittäjäjäsenet edustavat hyvin järjestön ja alueemme elinkeinorakennetta.
- Jäsenyrittäjän toimikausi on 2 vuotta ja jokainen yrittäjäedustaja voi toimia verkostossa enintään 3 kautta.
- Kokoontumistahti päätetään verkostossa, tavoitteena on kokoontua noin 2-3 kertaa vuodessa. Yhteen kokoukseen kutsutaan mukaan myös alueen nimikkoyrittäjät.
