Helsinki-halli eli entinen Hartwall-areena seisoo tyhjillään Pasilassa. Rakennukseen ei tule tällä hetkellä sähköä eikä lämpöä. Siitä voi seurata ongelmia.
”Jos areenassa ei ole lämmitystä, niin suurin riski näissä syyskeleissä, kun ollaan vielä plussan puolella, on homeenkasvu”, Juha Vinha sanoo.
Rakennusfysiikan professorin mukaan kostea lämmin keli on otollinen olosuhde home- ja mikrobikasvulle, joka vaurioittaa pintoja ja aiheuttaa hajuhaittoja.
”Ja tietysti tulisi myös terveyshaittoja, jos niissä tiloissa työskentelisi jatkuvasti ihmisiä.”
Homeen poistaminen pinnoilta on työlästä ja kallista. Lisäksi hajujen poistuminen kestää pitkään. Pahimmassa tapauksessa tekstiilejä ja muita pintoja olisi uusittava kokonaan.
Koska areenassa ei ole sähköä, ilmanvaihto ei tällä hetkellä toimi kunnolla.
”Se on tässä tapauksessa ihan hyvä asia, koska ulkoa tulisi lisää kosteaa ilmaa sisään ilmanvaihdon mukana. Silloin rakennuksessa olisi entistä kosteammat olosuhteet.”
Vähäisen ilmanvaihdon myötä Vinha uskoo, että tilanne areenalla on vielä tämän osalta tyydyttävä.
”Se on tämän hetken valistunut arvio.”
Pumppuriski
Helsinki-halli on kaivettu osittain maan alle. Sen vuoksi rakennuksesta löytyy pohjavesipumppu, joka toimii tällä hetkellä varavoimalla.
”Tässä on riski, joka voi aiheuttaa isojakin vaurioita”, Vinha sanoo.
”Pohjavesipumppu on siellä sen takia, että se pitää pohjaveden tasoa sen luontaista tasoa alempana. Jos pohjaveden taso nousee luontaiseen tasoonsa, ongelmia tulee, koska rakenteiden vesitiiviyttä ei ole yleensä suunniteltu sitä tilannetta varten.”
Vinha painottaa, että kyseessä on vakava asia.
”Jos sähkö loppuu tai pohjavesipumput eivät pidä vedenpintaa alhaisena, niin rakenteisiin alkaa tunkeutua ajan kuluessa vettä.”
Mitä pidempään tämä jatkuu, sitä kalliimmat korjaukset olisivat edessä.
Vedet pois!
Vaikka pohjavesipumput toimisivatkin, niin talvella edessä voi olla muitakin ongelmia.
”Kun mennään pakkasen puolelle, ongelmaksi muodostuvat vesikalusteet ja putket. Niitä ei saisi missään nimessä päästää jäätymään.”
Kuinka kauan putket kestävät pakkasia?
”Se riippuu siitä, kuinka pitkään hallin lämmöneristys pitää sisätilat plussan puolella. Mutta joka tapauksessa on niin, että jos siellä on vedet koko talven, putket tulevat jäätymään.”
Vinhan mukaan vedet pitäisi saada putkista pois mahdollisimman nopeasti, mutta ihan viimeistään silloin, kun pakkaset alkavat.
”Jos putket jäätyvät ja hajoavat, myös rakenteisiin voi päästä vettä. Ja silloin olisi kyse isosta remontista.”
Purkuhommia?
Jos sähköä ja lämpöä ei saada rakennukseen, talvi voisi tehdä areenasta joidenkin arvioiden mukaan jopa purkukuntoisen. Vinha toivoo, ettei näin pääsisi käymään.
”Pitäisi välttää turhaa purkamista. Areenaa ei missään nimessä pitäisi päästää sellaiseen kuntoon, koska se on tällä hetkellä kohtuullisen helppoa välttää.”
Vinhan mukaan home- ja mikrobivaurioita ei välttämättä tule vielä yhden syksyn aikana, vaikka lämmöt olisivatkin pois päältä. Pohjaveden nousu ja putkivuodotkaan eivät automaattisesti tietäsi purkutuomiota.
”Jos korjauskustannukset alkavat olla 70 prosenttia uuden rakentamisesta, niin silloin purkaminen voisi olla perusteltua, mutta niihin kuluihin on vielä matkaa”, Vinha toteaa.
Kyseessä ei ole enää mikään uusi rakennus, sillä vuonna 2027 Helsinki-halli täyttää jo 30 vuotta. Oikein hoidettuna se ei silti ole vielä lähelläkään elinkaarensa päässä.
”Tuollaisella hallilla pitäisi olla käyttöikää vielä pitkään, mutta vauriot kannattaisi välttää.”