Ensimmäisissä traktoreissa oli voimanlähteenä höyrymoottori. Höyryvoimaa hyödynnettiin 1800-luvun puolivälin tienoilla myös peltotöissä.
Raskaille höyrytraktoreille pellot olivat kuitenkin liian pehmeitä. Suurikokoisilla höyrytraktoreilla yritettiin siis tehdä maatalouden töitä, vaikka kallis ja epäluotettava kone ei ollut millään muotoa kannattava ostos; isäntien mielestä rengit ja torpparit hevosineen tekivät työt varmemmin.
Höyrykonevoimalla käyneitä höyryauralaitoksia oli Suomessa 1890-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa vain muutama. 1900-luvun alussa polttomoottori yleistyi maatalouden käyttöön soveltuvana voimanlähteenä.
Vain kokeilunhaluisille rahamiehille
Ennen ensimmäistä maailmansotaa isoja höyrytraktoreita ostivatkin vain kokeilunhaluiset rahamiehet, kuten Kärkölän Huovilan kartanon omistaja Carl Constantin Collin (1863–1941) ja hänen veljensä Carl Oscar Collin (1857–1938).
Ensimmäinen höyrytraktori hankittiin Carl Oscar Collinin isännöimään Pyhäniemen kartanoon Hollolaan vuonna 1898. Samana vuonna hankki veli Carl Constantin Collin Huovilan kartanoon Kärkölässä amerikkalaisen Peerless-merkkisen maantieveturin eli höyrytraktorin.
Hovineuvos, ylimetsänhoitaja Carl Johan Collinin (1815–1885) pojat, varatuomari Carl Oscar ja insinööri Carl Constantin, opiskelivat ulkomailla ja viihtyivät maailmalla. Pariisissa insinööriksi opiskellut Carl Constantin kiersi maailman ympäri kolme kertaa. Pyhäniemen kartano Hollolassa ja Huovilan ratsutila Kärkölässä olivat molemmat suuria ja ajanmukaisia maanviljelys- ja karjatalouskeskuksia. 1800-luvun lopussa Carl Constantin Collin omisti melkein puolet Kärkölän pitäjästä, eli noin kolmatta tuhatta hehtaaria.
Tiloilta saadut tulot tarjosivat mahdollisuuden hulppeaan elämään. Molemmat veljet viihtyivät hyvin myös Etelä-Ranskassa, Nizzassa ja Monte Carlossa. Carl Constantin jopa rakennutti Nizzaan hienostoalueen rantakadulle oman huvilan. Villa Huovila valmistui vuonna 1911. Kasinovierailut kuitenkin koettelivat Carl Constantin Collinin taloutta, sillä hän joutui myymään Villa Huovilan vuonna 1916.
Veljeksillä tiedetään olleen autoja ja autonkuljettaja Etelä-Ranskassa. Noilla seuduilla Collinien seurapiireissä autot eivät liene olleet mitään harvinaisuuksia. Asiakirjoissa ei ole kuitenkaan merkintöjä Suomeen tuoduista autoista. Sen sijaan veljekset toivat Suomeen traktoreita.
Kärkölän insinöörin ”Peerlessi” rikkoi tiet
Ensimmäinen höyryauralaitos saapui Amerikasta saakka Carl Oscar Collinin isännöimään Pyhäniemen kartanoon Hollolaan vuonna 1898.
”Kyntö sujui hyvin ja työalaa on kyllä, kun tilalla on yli 600 ha tasaista savipeltomaata”, kirjoitti Maamies-lehti 22.12.1898.
”Höyrylläkäypiä maanviljelyskoneita. Pyhäniemen kartanon omistaja, varatuomari C.O.Collin, Hollolasta, on Amerikasta ostanut 70 tuh. markan hintaisen höyrylläkäyvän kyntökoneen. Samalla tilalla on jo pari vuotta ollut käytännössä 10 000 markan hintainen höyrylläkäypä ojankaivokone. Tämä kone ei alussa tahtonut oikein käydä, mutta nyt, kun käyttäjätkin ovat sen hoitoon lähemmin perehtyneet, kaivetaan sillä toista tuhatta metriä päivässä”, kirjoitti Kaiku-lehti kesäkuussa 1898.
Samana vuonna hankki veli Carl Constantin Collin Huovilan kartanoon Peerless-merkkisen maantieveturin eli höyrytraktorin. Massiivinen kone painoi seitsemän tonnia ja kävikin niin, että konetta tuotaessa asemalaituri ei kestänyt sen painoa, vaan murtui. Insinööri tuomittiin korjaamaan laiturin entiseen kuntoonsa.
”Kun sitten tämä ihme – ensimmäinen ja ehkä viimeinenkin laatuaan maassamme – puuskuttaen lähti kulkemaan pitkin maantietä kohti Huovilaa, se jyristi kaikki maantierummut puhki ja säikytti puolikuolluiksi kunnon kärköläläisten hevoset”, muisteltiin Suomen Kuvalehdessä 1934.
Huovilan suuressa pajassa rakennettiin veturille kaksi kolmen tonnin kantoista vaunua, ja maantiejuna oli valmis. Tällaisen järkäleen perään sijoitetuilla vaunuilla kuljetettiin muun muassa sahatavaraa maanteitse Huovilasta Järvelän rautatieasemalle. Kunnan virkamiehet valittivat Hämeen kuvernöörille, että Collinin höyryvoimalaite repi ja rikkoi teitä sekä siltoja. Raskaat, kovaääniset ja pelottavan näköiset laitteet myös säikyttelivät hevosia ja muita tiellä liikkuvia.
Vuonna 1899 kuvernööri kielsi höyrytraktorin käytön. Collin valitti asiasta senaatin talousosastolle, joka taas antoi luvan jatkaa liikennöintiä. Ehdoksi asetettiin, että Peerlessin edellä kulki mies punaisen lipun kanssa, varoittamassa muita tiellä liikkuvia.
Höyrytraktori oli myös voimanlähde
Peerlessi ei ollut yksinomaan veturi, se oli myös voimanlähde. Insinööri Carl Constantin Collin hankki pian komean puimakoneen, jolla ryhtyi hyvin halvasta hinnasta puimaan paikkakuntalaisten viljoja. Erikoisen mielellään hän suoritti puinnin yöaikaan, jolloin hän kuljetettavan sähkölaitoksensa avulla valaisi puimapaikan niin kirkkaaksi, että työ sujui yhtä hyvin kuin päivällä. Samainen veturi kynti ja ojitti sittemmin myös Huovilan peltoja.
Insinööri Collinilla oli paitsi sahoja, myös perunajauhomylly, juustomeijereitä ja muita tuotantolaitoksia. Olipa hän ollut perustamassa arsenikkitehdastakin. Näiden laitosten välisiä yhteyksiä ylläpitämään hän hankki paikkakunnalle ensimmäisen puhelimen.
”Ehtymätön oli insinöörin aaterikkaus hänen keksiessään uusia teknillisiä laitteita, joiden soveltamisessa hänellä riitti puuhaa”, kirjoitti Suomen Kuvalehti vuonna 1934 yli 70-vuotiaasta Kärkölän insinööristä ja keksijästä.
Lähteenä käytetty:
Maamies 22.12.1898, Suomen Kuvalehti 1.9.1934.
Valta, Reijo. Ideoita autoiluun lännestä ja idästä: Suomalaisen autokulttuurin varhaiset vaikuttimet. Hybrislehti 3/2014 osoitteessa https://hybrislehti.net/ideoita-autoiluun-lnnest-ja-idst
https://www.tunturisusi.com/traktorit/
https://www.huovilanpuisto.fi/historia/