Ajatushautomo Cepan (Center for European Policy Analysis) tutkija Elisabeth Brawnostaa ylistävään sävyyn esiin taannoiset ”kalastajakapinat” Venäjää vastaan.
Kalastajat ovat jo kaksi kertaa estäneet venäläisalusten sotaharjoitukset, ensin Irlannin vesillä alkuvuodesta 2022 ja toiseen otteeseen Norjan aluevesillä nyt elokuussa.
Venäjä ilmoitti elokuussa sulkevansa kaksi merialuetta ja ilmatilan niiden yllä Barentsinmerellä Karhusaaren lähistöllä. Alue on kriittisen tärkeä Norjan kalateollisuudelle.
Elisabeth Braw toteaa, ettei Venäjä rikkonut mitään lakeja suunnitellessaan sotaharjoituksen näille arktisille vesille, jotka kuuluvat Norjan talousalueeseen. Kalastajat päättivät toimia, kun hallitus oli voimaton.
”Emme ole saaneet viranomaisilta minkäänlaista ilmoitusta siitä, että meidän tulisi poistua alueelta. Me pysymme täällä”, kalastaja Dag Jøslund sanoi Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle.
LUE MYÖS:
Kalastusalusten omistajien liitto Fiskebåt ilmoitti, että kalastusalusten omistajat saavat itse päättää, lähtevätkö alueelta vai jäävätkö sinne.
Norjalaismedian mukaan venäläiset eivät ole pystyneet tekemään aikomiaan ohjuskokeita kalastajien kapinan seurauksena.
Tammikuussa 2022 puolestaan kerrottiin, että joukko irlantilaiskalastajia ”pakotti Venäjän laivaston tekemään U-käännöksen”. Venäjä oli aikonut pitää sotaharjoituksen reilun 200 milometrin päässä Irlannin rannikosta Irlannin talousvesillä. Tuolloin irlantilaiskalastajat nostivat asian julkisuuteen, mistä seurasi kiivas diplomaattinen neuvottelu. Sen seurauksena Venäjä ilmoitti ”hyvän tahdon eleenä” siirtävänsä harjoitusta.
”Opetuksena lännelle on ajatella luovemmin, kuten kalastajat tekivät”, kirjoittaa Braw.
Hän kysyy, mitä tapahtuisikaan, jos esimerkiksi puolustusliitto Nato kuuntelisi nykyistä laajemmin yhteiskunnan eri toimijoita.
”Kalastajien onnistuminen muistuttaa siitä, että kansallinen turvallisuus koskee koko yhteiskuntaa, eivätkä parhaat ajatukset tule aina hallituksilta tai ajatushautomoilta”, Braw kirjoittaa.