Lämpöpumput ovat nousseet merkittävään rooliin, kun energiankäytön päästöjä vähennetään. Alan koulutus on kuitenkin riittämätöntä, eikä koulutus riitä lähellekään kattamaan koko ajan kasvavaa tarvetta lämpöpumppualan osaajille, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ja Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu kertovat tiedotteessaan.
Lämpöpumppujen myynti kasvoi Sulpun mukaan viime vuonna ennätysmäiset 50 prosenttia. Kysyntä on mitä todennäköisimmin voimakasta myös jatkossa. Kysyntää vauhdittaa nyt energian hinnan nousu, mutta pidemmällä aikavälillä vielä merkittävämpi tekijä on vihreä siirtymä ja pyrkimys hiilineutraaliin Suomeen.
Lämpöpumpuilla on keskeinen rooli, kun pyritään eroon polttoon pohjautuvasta lämmityksestä, joka nykyisellään tuottaa merkittävän määrän Suomen hiilidioksidipäästöistä.
LUE MYÖS
”Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää, että on päästävä eroon sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä että pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta”, Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo tiedotteessa.
Lämpöpumppualan koulutus on kuitenkin hänen mukaansa täysin riittämätöntä eikä vastaa alan tarvetta nyt eikä tulevaisuudessa. Insinööritason koulutusta ei ole lainkaan tarjolla eikä yhdessäkään ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulussa voi lukea edes sivuaineena kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikkaa, saati erikoistua näiden tekniikoiden asiantuntijaksi.
”Jos jotain ei tehdä ja nopeasti, osaajia ei mitenkään riitä vastaamaan koko ajan kasvavaa lämpöpumppujen kysyntää. Alalle tarvitaan ammattitaitoisia tekijöitä aina asentajista suunnittelijoihin ja projekteista vastaaviin”, Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Pauli Tarna sanoo tiedotteessa.
”Asiaa ei voi jättää pelkästään yksittäisten oppilaitosten vastuulle, vaan nyt tarvitaan järeämpiä toimia ja valtiovallan osallistumista ja sitoutumista”, Tarna näkee.
LUE MYÖS
Asuntojen ja kiinteistöjen lämmityksen ja jäähdytyksen lisäksi lämpöpumpputeknologiaa hyödynnetään jatkuvasti yhä enemmän myös kaukolämmön ja teollisuuden energiantuotannossa.
Iso osa perustuotannosta on korvattavissa lämpöpumpuilla, kun opitaan käyttämään erilaisia hukka- ja ympäristölämmön lähteitä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun tavoite hiilineutraalista kaukolämmöstä nojaa isolta osin lämpöpumppuihin.