Kanadassa Mackenziejoen suistoalueelle on kasautunut pinta-alaltaan mahdollisesti maailman suurin ajopuuröykkiö, joka sitoo jopa 3,1 miljoonaa tonnia hiiltä. Coloradon osavaltion yliopiston tutkijat kartoittivat alueen tutkimuksessa, joka julkaistiin hiljattain Geophysical Research Letters -tiedelehdessä.
Puuta on kasautunut yhteensä 51 neliökilometrin alueelle, eli puukasa on lähes Manhattanin saaren kokoinen.
Puut sitovat hiilidioksidia yhteyttämällä ja vapauttavat sitä, kun ne lahoavat. Kuolevat puut voivat toimia hiilivarastoina, jos ne pysyvät veden tai sedimentin alla.
Tutkimuksessa kuvataan, miten arktisella alueella kaatuneet puut matkaavat mutkittelevien jokien mukana. Muodostuneiden hiilivarastojen kokoa ei ole aikaisemmin mitattu.
LUE MYÖS:
Tutkijaryhmä selvitti puun määrää ja ikää satelliittikartoituksen ja radiohiilianalyysin keinoin. Ryhmälle selvisi, että osa alueen puuaineksesta oli päätynyt alueelle jopa yli tuhat vuotta sitten. Uusimmat tulokkaat ovat vuodelta 2015.
Noin 40 prosenttia kerätyistä puunäytteistä ovat peräisin puista, jotka elivät 1950-luvun loppupuolella ja sen jälkeen.
”Arktisen alueen kylmät, kuivat ja jäiset olosuhteet mahdollistavat, että puut voivat säilyä kymmenien tuhansien vuosien ajan”, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Alicia Sendrowski sanoo tiedotteessa.
Mackenziejoki on Kanadan pisin joki, joka virtaa maan luoteisosassa ja laskee Pohjoiseen jäämereen. Tutkijoiden mukaan puu liikkuu alueelle kesäisin, kun jää hajoaa. Jokialueella esiintyy säännöllisin väliajoin myös niin kutsuttuja puutulvia, jotka kuljettavat kuolleita puita joen rannoilta.
Jokialueelle kasautunut puuaines kiinnostaa tutkijoita enenevissä määrin, koska ilmaston lämpenemisen vaikutusta hiilinieluun on tutkittu vasta vähän.
Ilmastonmuutos voi lisätä kuolleen puun määrää, jota päätyy jokeen. Hiilipäästöt syntyvät, kun lisääntyneet sateet tuhoavat puuta pienemmiksi palasiksi, joita mikrobit hajottavat eteenpäin, Sendrowski selittää. Ikiroudan sulaessa eroosion määrän odotetaan kasvavan.
”Se vapauttaa hiiltä suoraan maaperästä sekä maaperään haudatusta puusta. Lisäksi jokeen putoaa enemmän puita, ja näillä puilla saattaa olla vähemmän mahdollisuuksia jäädä maisemiin. Ne voivat hajota nopeammin.”