Mikä web3 oikeastaan on?

Mikä web3 oikeastaan on?

Olen huomannut monien ihmisten käsittävän termin web3 olevan synonyymi kryptovaluutoille. Viime kuukausina on nähty useiden kryptovaluutta­pörssien ajautuvan konkurssiin, ja sen myötä on syntynyt mielikuva, että myös web3 olisi laskusuhdanteessa. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.

Ensinnäkin on syytä tehdä ero keskitettyjen ja hajautettujen kryptopalveluiden välille. Viime aikoina konkurssiin menneet kryptopörssit ovat olleet keskitettyjä palveluita. Niitä hallinnoi aina yksittäinen firma, joka voi ajautua konkurssiin varojen ehtyessä. Firman toimintaa ohjailevat hallitus ja toimitusjohtaja, joiden huonot päätökset voivat johtaa varojen ehtymiseen.

Web3-palvelut taas ovat hajautettuja palveluita, jotka eivät voi ajautua konkurssiin. Niitä ei ohjaile mikään yksittäinen firma, vaan ne toimivat älysopimusten varassa. Älysopimuksesta voivat kyllä varat ehtyä, mutta se ei riipu yrityksen päätöksistä vaan älysopimukseen ennalta koodatusta toimintalogiikasta, joka on kaikkien nähtävissä.

Kryptovaluutan rooliksi jää toimia lähinnä taloudellisena insentiivinä.

Web3-palvelut koostuvat älysopimusten lisäksi erilaisista hajautetuista toiminnoista, kuten käyttäjäidentiteettien hallinnasta ja hajautetusta tiedon tallentamisesta. Ideana on, että web3-sovelluksen toiminta ei ole riippuvainen pilvipalvelusta, joka voi sanoa sopimuksen irti. Hajautettu sovellus toimii niin kauan kuin sen käyttäjät haluavat käyttää sitä.

Hajautettu identiteettien hallinta on konkreettinen esimerkki siitä, miten web3-palveluissa vältetään toimintojen keskittämistä. Web3-sovellukset eivät edellytä, että käyttäjä rekisteröityisi johonkin keskitettyyn pilvipalveluun tunnuksella ja salasanalla. Sen sijaan kukin käyttäjä asentaa omaan webbiselaimeensa lompakkolaajennuksen. Se toimii hänen identiteettinään kaikissa web3-yhteensopivissa palveluissa.

Yksinkertaisimmillaan lompakkoon tallennettu identiteetti on 160-bittinen tunniste, joka yksilöi käyttäjän. Lompakolla tehtävä kryptografinen allekirjoitus vastaa perinteistä tunnuksella ja salasanalla tehtävää sisäänkirjautumista. Lompakko pysyy aina omassa hallussa.

Pelkän tunnisteen lisäksi halutaan usein käyttöön profiilitietoja. Tätä tarkoitusta varten on kehitetty oma web3-sovelluksensa nimeltä ens (ethereum name service). Ens:llä voi linkittää tunnisteeseensa esimerkiksi profiilikuvan, sähköpostiosoitteen, kotisivuosoitteen ja muita lisätietoja. Nämä tallennetaan lohkoketjuun kaikkien web3-sovellusten saataville.

Tällä tavoin web3:een on onnistuttu luomaan hajautettu identiteettijärjestelmä, joka vastaa monessa suhteessa esimerkiksi Googlen tai GitHubin tarjoamaa federoitua sisäänkirjautumista. Niissäkin välitetään sisäänkirjautumisen yhteydessä käyttäjän yksilöivä tunniste sekä häneen liittyvät profiilitiedot.

Erona on, että näistä keskitetyistä pilvipalveluista käyttäjä voidaan koska tahansa ”bännätä”, jolloin hänen identiteettinsä lakkaa toimimasta. Päätöksestä ei voi valittaa, ja sen jälkeen tilillä ei voi enää kirjautua mihinkään muuhunkaan palveluun.

Web3-identiteettiä taas ei voi kukaan bännätä, koska sen tiedot on tallennettu käyttäjän omaan lompakkoon ja lohkoketjuun. Tästä syystä hajautetusta identiteetin hallinnasta tuleekin todennäköisesti yksi web3:n pääsovelluksista. Käyttäjät oppivat hiljalleen luomaan selainten lompakkolaajennuksilla omat identiteettinsä, ja verkkopalvelut alkavat tukea niiden käyttämistä sisäänkirjautumiseen sitä mukaa, kun kysyntä kasvaa.

Identiteettien hallinnan ohella web3:ssa on useita muitakin hajautettuja toimintoja. Tietoa siirretään yleensä vertaisverkkoyhteyksiä käyttäen suoraan käyttäjien välillä. Tieto tallennetaan joko lohkoketjuun tai hajautettuun ipfs-tietovarastoon (interplanetary filesystem). Näille toiminnoille on yhteistä se, että ettei mikään yksittäinen operaattori voi sulkea niitä omien käyttöehtojensa perusteella.

Monissa web3-palveluissa kryptovaluutan rooliksi jää toimia lähinnä taloudellisena insentiivinä, joka motivoi käyttäjiä osallistumaan edellä kuvattujen hajautettujen järjestelmien ylläpitämiseen. Markkinamekanismi etsii hinnan, jolla käyttäjiä tällainen osallistuminen vielä kiinnostaa.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *