Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitusohjelmassa tavoitellaan Suomesta datatalouden ja digitaalisuuden kärkimaata. Avainasemassa on sääntelyn päivittäminen ja hallitus pyrkiikin vaikuttamaan siihen, että alustataloutta, tekoälyä, dataa ja digitalisaatiota koskeva EU-sääntely kulkee Suomen kannalta edulliseen suuntaan sekä minimoi kansallisen lisäsääntelyn.
Hallitus aikoo toteuttaa datataloudesta laaja-alaisen strategisen teemakokonaisuuden, jonka kärjessä ovat kvanttilaskenta, nopeat langattomat verkot, terveysdata, kyberturvallisuus sekä tekoäly. Samalla pyritään seuraamaan muidenkin avainteknologioiden läpimurtoa.
Digitaalisia palveluita pyritään hyödyntämän täysimääräisesti julkishallinnon toiminnassa. Hallitus aikoo käynnistää julkisen hallinnon digitalisaatioon liittyvän uudistusohjelman, jossa tunnistetaan ja kumotaan digitalisaatiota estäviä tai vaikeuttavia säädöksiä.
Hallitus aikoo mahdollistaa tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset sekä ottaa digitaalisen palvelut ensisijaiseksi asiointimenetelmäksi viranomaiskanavissa.
LUE MYÖS:
Valtionhallinnon digihankkeiden nykyinen rahoitus laitetaan poikkihallinnollisen koordinaation alaiseksi. Digihankkeille laaditaan rahoituskriteerit, jotka ohjaavat niiden yhteentoimivuutta. Samassa suhteessa vähennetään ministeriökohtaisten hankkeiden määrärahoja, koska tavoitteena on kustannusneutraalius. Ministerityöryhmän ja digitoimiston roolia sekä digikompassin tavoitteita on tarkoitus jatkaa.
Digitalisaatiota haittaavat säädökset roskiin
Suomessa on tarkoitus toteuttaa myös tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistus, jossa kumotaan tiedon liikkuvuutta, pilvipalveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä tai muuten julkisten palveluiden käyttöä haittaavat säädökset sekä hyödynnetään laajemmin gdpr:n kansallista liikkumavaraa. Samalla säädetään tietosuojaloukkauksista annettavat hallinnolliset sakot koskemaan sekä julkista että yksityistä sektoria.
Hallitus aikoo myös edistää tiedon liikkumista julkishallinnon eri tietojärjestelmien välillä ja tunnistaa sekä purkaa julkisten tietovarantojen hyödyntämisen ja jakamisen esteitä, kuitenkin yksityisyys huomioiden. Tarkoituksena on myös tuoda elämäntapahtumiin tai yritystapahtumiin liittyvät julkiset ja yksityiset palvelut toimimaan saumattomasti yhdessä.
Kasvua datataloudesta
Suomessa aiotaan käynnistää datatalouden kasvuohjelma, joka vahvistaa yritysten valmiuksia hyödyntää dataa liiketoiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Hallitus haluaa myös turvata edellytykset kvanttilaskennan laaja-alaiseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Tarkoitus on myös varmistaa kansallinen vastinraha EU:n sirusäännöksen rahoituksen hakemiselle.
Verkkoyhteyksien rakentamisen lupakäytäntöjä kevennetään ja luvitusprosessi digitalisoidaan sekä tuodaan yhdelle luukulle. Lisäksi hallitus arvioi tarvetta jatkaa laajakaistatukiohjelmaa, jotta kiinteitä yhteyksiä olisi tarjolla alueilla, jonne niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta.
Yhteiskunnan kannalta kriittisten tietovarantojen, -palveluiden ja -järjestelmien toimintavarmuus ja turvallisuus on tarkoitus varmistaa. Kyberturvallisuusyhteistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä on tarkoitus vahvistaa ja kriittisten toimialojen tietoturvaa parantaa. Hallitus suunnittelee myös toteuttavansa kyberturvallisuuden kehittämisohjelman ja lisäävänsä yrityslähtöistä kyberturvallisuuskoulusta pk-yrityksille.
Myös koulutustarjonnassa on tarkoitus huomioida digitalisaatioon, tekoälyn hyödyntämiseen ja datatalouteen liittyvät osaamistarpeet.