Kazakstan on ottanut haltuunsa Venäjän omistaman Baikonurin avaruuskeskuksen. Baikonurin avaruuskeskus sijaitsee Neuvostoliiton aikojen jäljiltä Kazakstanissa, ja tähän asti Venäjä on saanut käyttää sitä maiden välisen vuokrasopimuksen mukaan.
7. maaliskuuta tapahtuneesta haltuunotosta uutisoivat muun muassa Aviation Week kazakstanilaisen KZ24-median perusteella sekä brittilehti Express. Jälkimmäinen lähde nimittää tapausta ”nöyryytykseksi” Venäjälle ja sen johdolle.
Haltuunottoon on vaikuttanut ainakin kaksi syytä, Express uutisoi. Ensiksikin Venäjän avaruusjärjestö Roskosmos on Kazakstanille velkaa kaksi miljardia ruplaa eli noin 25 miljoonaa euroa (*). Lisäksi maiden välille oli kehkeytynyt diplomaattinen kiista, kun Venäjä oli moittinut Kazakstania viivästyksistä uuden laukaisualustan rakennusaikataulussa.
Osana Baikonurin haltuunottoa Kazakstan on estänyt Roskosmoksen avaruuskeskusta operoivan tytäryhtiön johtajaa lähtemästä maasta, Express kertoo viitaten kirgisialaiseen Aki Press -mediaan.
LUE MYÖS:
Legendaarinen neuvostokeskus
Kazakstanin eteläosissa sijaitseva Baikonurin avaruuskeskus on maineeltaan tarunhohtoinen. Se on maailman ensimmäinen avaruuskeskus, josta tehtiin miehitettyjä avaruuslentoja – itse Juri Gagarin nousi kiertoradalle sieltä huhtikuussa 1961. Keskus oli perustettu jo 1955.
Myöhemmin myös länsimaat ovat olleet Baikonurista ja venäläisestä tekniikasta riippuvaisia. Kun Yhdysvallat lakkautti sukkulaohjelmansa vuonna 2011, kaikki miehitetyt lennot Kansainväliselle avaruusasemalle eli ISS:lle tehtiin Baikonurin avaruuskeskuksen kautta liki kymmenen vuoden ajan. Viimein syksystä 2020 alkaen SpaceX:n lennot Yhdysvalloista ovat avanneet ISS:lle jälleen myös länsimaisen kuljetusreitin.
Baikonurin avaruuskeskuksen alue on ellipsin muotoinen ja mitoiltaan 90 kertaa 85 kilometriä. Sisämaassa sijaitsevana se on avaruuskeskusten joukossa harvinaisuus; rakettien alkuvaiheet putoilevat meren sijaan Kazakstanin aroille.
Vähentääkseen riippuvuuttaan Baikonurista Venäjä on rakentanut viimeiset 12 vuotta Vostotšnyin avaruuskeskusta niin ikään sisämaahan, Amurin alueelle Venäjän Kaukoitään. Uusi avaruuskeskus ei ole vielä kokonaan valmis, mutta sitä on onnistuneesti käytetty rakettien laukaisuun jo vuodesta 2016 alkaen.
Kolmas Venäjän suurista avaruuskeskuksista on Plesetsk, joka sijaitsee Euroopan puolella Arkangelin alueella vain noin 400 kilometriä itään Suomen rajasta.
(*) EKP ja sitä myötä Suomen Pankki eivät enää noteeraa Venäjän ruplan virallista kurssia euroina, mutta muualta kurssitietoa löytyy kyllä. Esimerkiksi Forbesin mukaan yksi rupla on 0,013 US-dollarisenttiä.