Opel esitteli Jyväskylän kuljetusmessuilla Vivaro-pakettiautostaan vetykäyttöisen version. Vivaro-e Hydrogenin sarjatuotanto alkaa vuonna 2024.
Mallin polttokennotekniikkaa on kehitetty Fiat Chryslerin ja Groupe PSA:n automerkit yhdistävässä Stellantis-konsernissa. Ensimmäiset pilottihankkeen polttokennokäyttöiset vetypakettiautot valmistettiin Opelin Rüsselsheimin Opel Special Vehicles -laitoksessa vuonna 2021.
Vetykäyttöinen auto pohjautuu Vivaron sähkökäyttöiseen malliin. Akkujen tilalla on 4,4 kg vetoiset vetytankit. Polttokenno löytyy konepeiton alta.
Tuotepäällikkö Tomi Kari kertoo videolla auton ominaisuuksista ja toimintasäteestä
Ulkoisesti ja tavaratilaltaan vetymalli onkin kuin sähkömalli. Eron huomaa ohjaamossa, joka on kahden istuttava. Akusto on sijoitettu etuistuimien alle. Auton vasemmalla puolella edessä on latausluukku, takalokasuojan päällä vetytankkausluukkku.
Vetytekniikka ei paina sen enempää kuin akkutekniikkakaan, joten kantavuutta jää yli 1 000 kilogrammaa. Suurin sallittu vetomassa on 1 000 kg jarrullisella ja 750 kg jarruttomalla perävaunulla.
Vivarot tullaan valmistamaan Stellantiksen Ranskassa sijaitsevassa Hordainin tehtaassa yhdessä Stellantis-konsernin muiden sisarmallien kanssa. Samassa tehtaassa valmistetaan myös muut voimalinjavaihtoehdot.
Tankkausasemia on vähän
Suomessa vetytankkausasemaverkosto on vielä alkutekijöissään. Woikoskella oli tankkausasemat Helsingissä ja Mäntyharjulla, mutta ne eivät ole enää käytössä kun autojen yleistyminen ja tankkausverkoston rakentaminen eivät edistyneet odotettuun tahtiin.
Vuonna 2022 järjestetyn kilpailutuksen jäljiltä valtion infratukea sai kolme vedyn tankkausasemaa ympäri Suomea.
Uudellamaalla ensimmäinen asema on rakenteilla Järvenpäähän valtatie 4:n varrelle, ja asema on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2024. P2X Solutionsin ensimmäinen asema on rakenteilla Harjavaltaan, vihreän vedyn tuotantolaitoksen yhteyteen.
Tämän lisäksi EU-lainsäädännön vaatimukset edellyttävät päätieverkon ydinverkolle valtakunnallisesti kattavaa jakeluasemaverkostoa vuoteen 2030 mennessä – TEN-T-päätieverkolle tulee rakentaa tankkausasemia, jotka ovat enintään 200 km päässä toisistaan.
