Artikkeli on alun perin ilmestynyt Tivissä vuonna 2017.
Michael ”Monty” Widenius on Suomen merkittävimpiä sovelluskehittäjiä ja alan tunnetuimpia suomalaisia maailmalla. Hän on rakentanut jo kaksi maailmanluokan menestystä, MySQL:n ja sen seuraajan MariaDB:n. Menestyksen takaa löytyy fiksuja toimintatapoja, jotka usein poikkeavat valtavirrasta.
Widenius tulee avaamaan oven paljasjaloin, ja jo eteisessä vierasta tulee vastaan kaksi innokasta villakoiraa. Nykyään Widenius johtaa kehitystyötä Kauniaisista sijaitsevasta komeasta talostaan, jonka perhe rakennutti muutamia vuosia sitten.
”Minua pyydetään puhumaan eri puolille maailmaa, ja on pakko mennä, koska se avaa meille ovia. Onnellisin olen kuitenkin silloin, kun voin olla kotona ohjelmoimassa ja keskustelemassa kehitystyöstä muiden kanssa”, hän sanoo nyt.
Isossa talossa on myös useita vierashuoneita, jotta esimerkiksi MariaDB:n eri maissa asuvia työntekijöitä voidaan kutsua kylään.
LUE MYÖS:
MySQL:n perustus laskettiin jo Wideniuksen opiskeluaikoina 1980-luvulla. Hän alkoi kehittää omaa tietokantaohjelmistoa ja tarjota sitä yritysasiakkaille. Kehitystyö jatkui yli vuosikymmenen ajan asiakkaiden tarpeita täyttäen.
Sitten alkoi internetbuumi. Widenius ja hänen yhtiökumppaninsa David Axmark keksivät julkaista tietokantaohjelmistonsa avoimen lähdekoodin periaatteella kaikkien vapaasti ladattavaksi.
MySQL:stä tuli välitön menestys. Nettiin tulvi uusia verkkosivustoja, ja ne tarvitsivat tiedoilleen jonkin tallennuspaikan. MySQL oli käytännössä ainoa ilmainen vaihtoehto, ja pian 80 prosenttia internetin verkkopalveluista pyörikin MySQL:n päällä. Kun yhtiö lopulta myytiin Sun Microsystemsille, se oli kasvanut 450 hengen kansainväliseksi yritykseksi.
Pian Sun-kauppojen jälkeen Widenius joutui kovan paikan eteen, mikä taas johti MariaDB:n luomiseen. Mutta siitä lisää vähän tuonnempana.
Kaksi kansainvälisen tason menestynyttä ohjelmistohanketta: miten sellainen onnistuu?
Widenius nostaa esille kolme toimintatapaa, joita hän on noudattanut sekä MySQL:ssä että MariaDB:ssä ja yleensä valtavirtaa vastaan.
Hankkeissa on ensinnäkin käytetty täysin virtuaalista yritysrakennetta. Wideniuksen yrityksillä ei ole ollut varsinaista pääkonttoria tai keskuspaikkaa. Työntekijät ovat työskennelleet eri puolilla maailmaa itsekseen tai pienissä ryhmissä.
”Virtuaalinen malli antaa mahdollisuuksia, joita ei tavallisessa yrityksessä ole. Voin palkata parhaat ihmiset riippumatta siitä, missä he ovat”, Widenius kertoo.
”Jos kaveri Jugoslaviasta halusi meille töihin ja huomasin, että hän tekee hyvää työtä, pystyin palkkaamaan hänet. Ainoa ongelma oli, miten palkka maksetaan”, Widenius kertoo. MySQL kasvoi virtuaalimallilla 450 työntekijän yritykseksi, ja MariaDB:llä jatketaan samaa toimintatapaa.
Toinen Wideniuksen erikoisuus on hänen oma roolinsa.
”Olen aina palkannut ihmisiä yläpuolelleni ja pysynyt itse lestissäni”, Widenius kertoo.
”Se, että on hyvä tekniikassa ei tarkoita, että osaa pyörittää yritystä.”
Hän kertoo törmäävänsä tähän jatkuvasti sijoittaessaan uusiin startup-yrityksiin. Usein perustajat ajattelevat, että he olisivat itse parempia toimitusjohtajia ja tai operatiivisia johtajia kuin ulkopuolinen ammattilainen, joka on tehnyt samaa aiemminkin. Näin on harvoin.
”On parempi tehdä sitä, missä on hyvä ja palkata toinen tekemään sen missä on itse huono. Aika harva ymmärtää tätä”, Widenius sanoo. Hän työskentelee MariaDB:ssä teknologiajohtajan tittelillä ja pyrkii käyttämään vähintään puolet ajastaan koodaamiseen ja tuotekehityksen ohjaamiseen.
Kolmas toimintatapa liittyy avoimen lähdekoodin projektin johtamistyyliin.
”Pidän siitä, että voin auttaa ihmisiä. MySQL:n ensimmäisen viiden vuoden aikana kirjoitin 30 000 sähköpostia vain auttaakseni kehittäjiä ja käyttäjiä”, hän kertoo. Näistä viesteistä tuli myös merkittävä osa MySQL:n dokumentointia.
Myös tyylillä on merkitystä.
”Aina kun puhun muille, puhun siten kuin haluaisin että minulle puhutaan.” Widenius on nähnyt paljon ylimielisyyttä ja epäystävällisyyttä avoimen lähdekoodin projekteissa. Jos joku kehittäjä vaikkapa tunnusti käyttävänsä myös kilpailevaa kaupallista tuotetta, hänet saatettiin haukkua pystyyn ja hänen työtään saatettiin torjua.
”Hanke ei silloin yleensä menesty yhtä hyvin. Saat kyllä hyvät tekijät projektin ytimeen, mutta heidän ympärilleen ei saada hyviä osaajia”, Widenius selittää. Jos ihmisiä kohdellaan huonosti, he eivät palaa auttamaan hanketta.
Widenius pyrkii aktiivisesti estämään huonoa käytöstä.
”Flame war oli aikoinaan aika tavallista. Minun työni oli estää niitä heti alussa. Otin yhteyttä henkilöihin suoraan ja sanoin, että tällainen ei käy meidän viestilistoilla.”
Kahdeksan vuotta sitten Widenius oli kovan paikan edessä. Hänen koko elämäntyönsä oli vaarassa.
Vain vuotta aiemmin MySQL:n tulevaisuus näytti erinomaiselta, kun Sun Microsystems osti ohjelmiston hurjaan miljardin dollarin hintaan. Sunin tuella tietokannan suosion odotettiin vain kasvavan.
Sitten tapahtui oikeastaan pahin mahdollinen. Sun Microsystems myytiin Oraclelle, joka tunnetaan järeästä kaupallisesta tietokantaohjelmistosta. MySQL:n kehittäjätiimi tajusi, ettei yhtälö toimi. Avoimen lähdekoodin kilpailija nakersi Oraclen oman tietokannan myyntiä, eikä yhtiö luvannut sitoutua MySQL:n kehitystyön jatkamiseen.
Takana oli 15 vuotta MySQL:n eteen tehtyä työtä. Jotain olisi pakko tehdä, jos avoimen tietokannan tulevaisuus haluttaisiin varmalle pohjalle.
Widenius kertoo saaneensa MySQL:n miljardikaupasta vain pienen murto-osan. Oracle-kaupan jälkeen hän päätti riskeerata pääosan potistaan, jotta tietokannalle saataisiin tulevaisuus. Widenius palkkasi Sunilta parikymmentä parasta MySQL:n kehittäjää, ja koodipohjan päälle alettiin rakentaa uutta avoimen lähdekoodin tietokantaa, MariaDB:tä.
Riskeeraus kannatti. Kahdeksan vuoden jälkeen MariaDB:stä on kasvamassa MySQL:ään verrattava menestys. Oracle-kaupan jälkeen useimmat Linux-jakelut korvasivat MySQL-tietokannan MariaDB:llä. Nettijäteistä esimerkiksi Google, Mozilla ja Wikipedia ovat siirtyneet MariaDB:hen, samoin moni muu suuryritys. Myös suosituimmat pilvipalvelut kuten Microsoft Azure ja Amazon Web Services tarjoavat MariaDB:tä asiakkailleen.
Hyvin menee myös MariaDB-yrityksellä, joka on kasvanut viime vuosina 30–50 prosentin vauhtia. Yhtiöllä on nyt noin 115 työntekijää, ja määrä kasvaa jatkuvasti. MariaDB on saanut merkittäviä sijoituksia Inteliltä ja useilta pääomasijoitusyhtiöiltä. Keväällä Euroopan investointipankki EIP myönsi yhtiölle 25 miljoonan euron rahoituksen, mikä on EIP:n historian suurin kasvurahoitus Pohjoismaiselle yritykselle.
Vaikka MariaDB on maailman nopeimmin yleistyvä tietokanta, siirtymä ei ole ollut niin nopea kuin Widenius aluksi toivoi.
”Uskoimme, että MySQL-käyttäjät siirtyvät MariaDB:hen nopeasti, mutta näin ei käynyt.”
Syitä on monia. Oracle on jatkanut MySQL:n kehittämistä, vaikka kehitysvauhti on Wideniuksen mukaan hidastunut. Lisäksi nykyiset asennukset voivat pyöriä teoriassa kymmeniä vuosia.
”Mikä toimii, sitä ei haluta vaihtaa. Lähes kaikki uudet tietokannat tehdään kuitenkin MariaDB:llä.”
MariaDB on Wideniuksen mukaan vahvoilla ylipäätään uusissa tietokanta-asennuksissa. Avoimen lähdekoodin vaihtoehto on suhteessa niin edullinen, että perinteisillä tietokannoilla on vaikeuksia saada uusia asiakkaita. Jotkin valmistajat ovat Wideniuksen mukaan kompensoineet tulomenetyksiä nostamalla lisenssimaksuja. Tämä on johtanut siihen, että monilla asiakkailla on alkanut tulla kipuraja vastaan.
”Isoista yrityksistä esimerkiksi HP on kieltänyt Oraclen tietokannan käyttämisen ja moni muu on tehnyt saman. Syy on se, ettei enää haluta keskustella lisenssimaksuista.” Widenius uskoo, että yhä useampi yritys aikoo siirtää tietokantojaan MariaDB-alustalle, vaikka kyseessä voi olla iso projekti. MariaDB:hen puolestaan kehitetään työkaluja, joilla näitä vaihdoksia voidaan helpottaa.
Avoimen lähdekoodin mallissa on voimaa, siitä kertovat MySQL:n ja MariaDB:n menestys. Widenius toivoo, että avointen ohjelmien tuomia kustannussäästöjä hyödynnettäisiin enemmän myös julkisen sektorin puolella.
Suomessakin yksittäisen julkisen järjestelmähankkeen hinta saattaa nousta satoihin miljooniin euroihin. Viro hyödyntää enemmän avointa lähdekoodia ja saattaa pystyä tekemään samantyyppisen järjestelmän murto-osalla kustannuksista.
Wideniuksen mukaan avoimen ohjelmiston käyttö voi julkisissa projekteissa kaatua yksittäisten ominaisuuksien puuttumiseen. Hän neuvoo miettimään, onko jollekin yksittäiselle toiminnolle todella tarvetta.
”Projektien toteutuksia kannattaa myös katsoa enemmän kokonaisuutena. Jos jokin toiminto puuttuu, sen voi yleensä koodata pienellä rahalla”, hän muistuttaa. Hinta voi lisätöidenkin jälkeen olla merkittävästi edullisempi.
”Ja jos vaikkapa yksi kunta tekee jonkin lisätoiminnon, muut kunnat saavat sen ilmaiseksi.”
Voisiko MariaDB kokea samanlaisen kohtalon kuin MySQL? Widenius kertoo, että Oracle-kuviosta on otettu opiksi eli MariaDB:n tulevaisuus on turvattu. Yhtiön rinnalle on luotu MariaDB Foundation -säätiö.
”MariaDB Foundationilla varmistetaan, että kukaan ei voi ostaa ja lopettaa MariaDB:tä”, sanoo Widenius. Säätiö mahdollistaa myös sen, että muut yritykset voivat helpommin tukea MariaDB:n kehitystyötä. Tällaisiin tukijoihin kuuluu esimerkiksi kiinalainen Alibaba.
Wideniuksen metodi tietokantakehityksestä on ollut samanlainen yli 25 vuoden ajan – ohjelmistoon on tehty se mitä asiakkaat tarvitsevat.
”Me emme tiedä, mihin MariaDB kulkee seuraavan kymmenen vuoden aikana, mutta asiakkaamme tietävät. Siksi teemme jatkuvasti yhteistyötä heidän kanssaan.”