Artikkeli on ilmestynyt alun perin Tietoviikossa helmikuussa 2008.
Ensimmäisenä ostettiin pieni Innobase.
Harva edes it-alalla tiesi Heikki Tuurin nelihenkisen yhtiön olemassaolosta, ennen kuin Oraclen Larry Ellison poimi sen kainaloonsa vuonna 2005. Tuuri käänsi selkänsä MySQL:n tekemille ostotarjouksille ja kuittasi Oraclelta yli viisi ja puoli miljoonaa euroa. Avoimen lähdekoodin yhteisö oli tilanteesta kuohuksissaan.
Sitten IBM osti Solid Information Technologyn.
Solid onkin jo paljon tutumpi tapaus. InnoSuomi-palkitun ja kasvuyrityslistoilla menestyneen yhtiön puikoissa on häärinyt it-vaikuttajia Artturi Tarjanteesta Pekka Roineen kautta Jussi Harvelaan. Yhtiön korkeinta johtoa on viime aikoina miehittänyt ulkomainen johtajisto, mutta teknologiakehityksessä ollaan oltu liikkeellä suomalaisvoimin.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan Solidin myyntihinta oli ilmeisesti vain joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Se on vähän, olihan yhtiö kerännyt pääomamarkkinoilta viidessätoista vuodessa noin 80 miljoonaa euroa riskirahaa. Yhtiöön panostaneen Capmanin tiedotteessa todettiin, että ”sijoitus Solidiin ei vastannut sille asetettuja tavoitteita.”
LUE MYÖS:
Solidin käyttömuistissa ajettava relaatiotietokanta on kuitenkin harvinainen tuote ja mahtiyhtiö IBM halusi sellaisen voidakseen kilpailla Oraclen TimesTen-kantaa vastaan. Suuri sininen on Solidille hyvä koti, ja samalla sulkeutuu eräs suomalaisen tietokantaosaamiseen liittyvä historiallinen ympyrä, johon palaamme myöhemmin.
Viimeisenä vietiin MySQL.
Sun Microsystems ei saanut avoimen lähdekoodin suosikkilasta halvalla. Tammikuussa julkaistu sopimus hinnoittelee suomalaisen Michael ”Monty” Wideniuksen ja hänen ruotsalaisten kumppaneidensa perustaman yhtiön miljardin dollarin arvoiseksi. Hinta on monikymmenkertaisesti enemmän, kuin mitä pääomasijoittajat ovat yhtiöön panostaneet. Tarkkoja omistussuhteita ei yhtiöstä kerrota, mutta Widenius kertoo Tietoviikolle oman osuutensa olevan parikymmentä miljoonaa euroa.
Rahat hän aikoo käyttää hyvään tarkoitukseen.
Temppu ja miten se tehtiin
Vuonna 1981 Monty Widenius, 19, aloitti it-työt Tapio Laakso -yhtiössä ja teki projekteja ruotsalaisen ystävänsä Allan Larssonin kanssa. Pohjanlahti ei yhteistyötä haitannut, enemmän haittasi se, ettei käytettävissä ollut tietokantasovellusta.
”Erään kerran Allan vieraili Suomessa ja me olimme autolla liikkeessä jossain päin Helsinkiä. Silloin hän totesi, että maailmaan tarvitaan uusi tietokanta ja että minun pitäisi kirjoittaa se. Siitä kaikki alkoi”, Widenius muistelee.
Niinpä Widenius kirjoitti pienen basic-ohjelman, jonka varassa asiakasprojekteja toteutettiin. Ruotsalainen David Axmark liittyi tiimiin muutamaa vuotta myöhemmin. Widenius opiskeli Teknillisessä Korkeakoulussa.
Hän ei valmistunut, mutta tapasi opiskelijanuorukaisten korttiringissä Mårten Mickosin ja Kaj Arnön, jotka vuosituhannen vaihteessa liittyisivät MySQL:n riveihin. Ralf Wahlstenista puolestaan tuli Wideniuksen mukaan neuvonantaja, sijoittaja ja ystävä koko matkan ajaksi.
MySQL oli alunperin sql-tulkki rekisteriohjelma Reggeniin, jonka Widenius kirjoitti vuosien 1982-1994 välillä. Ensimmäisen varsinainen MySQL-palvelinohjelma valmistui vuonna 1995.
”Meillä oli iso ruotsalainen asiakas, jolle me teimme varastonhallintasovelluksen. He halusivat seurata asiakkaiden ostoskäyttäytymistä ja kohdentaa mainontaa”, Widenius kertoo. ”Sen jälkeen he halusivat saada datan käyttöön myös internetin kautta.”
Widenius kirjoitti tietokannan, joka on tehty internetiä varten. Avoimen lähdekoodin valinta oli itsestäänselvyys miehelle, jota inspiroivat Linus Torvaldsin and Richard Stallmanin kaltaiset avoimen lähdekoodin merkkimiehet.
Open source -kehitys lähtee hänen mukaansa yleensä kehittäjän omasta tarpeesta. Kun se on tyydytetty, tuotteen voi laittaa jakoon. Ja jos käy ilmi, että monella muullakin on sama tarve, kehittämistä kannattaa jatkaa. MySQL:n tapauksessa tarvetta löytyi.
”Huomasimme nopeasti, että tietokantaa tarvitaan internetissä lähes kaikkeen. Ilman tietokantaa on vaikeaa tehdä esimerkiksi verkkokauppasovellusta tai muutoinkaan säilyttää informaatiota. Toisaalta suuret tietokantatalot eivät vielä olleet huomanneet internetiä”, Widenius sanoo.
”Emmekä me tarvinneet myynti-, markkinointi- tai lakimiehiä ennen vuotta 2000. Tuote myi itsensä.”
MySQL sai nimensä Wideniuksen My-tyttären mukaan. SQL taas tulee sanoista structured query language, standardoitu kyselykieli.
Vuonna 2001 noin 15-henkiseksi kasvanut MySQL pyysi toimitusjohtajakseen Mårten Mickosin. Teknillisen Korkeakoulun korttiringin jälkeen Mickos oli toiminut Solidin myynnissä ja markkinoinnissa, Soneran tyttären Intellitelin toimitusjohtajana ja konkurssin kokeneen nettiyhtiö MatchON Sportsin toimitusjohtajana.
Hän muokkasi open source -yhtiöstä täysverisen kasvuyrityksen. MySQL teki rahoituskierroksen, siirsi pääkonttorinsa piilaaksoon ja palkkasi myynti- ja lakimiehiä. Widenius oli kehitellyt tietokantaansa jo kaksikymmentä vuotta.
Miljarditiliin oli vielä pitkä matka.
LUE MYÖS:
Solidit juuret
On toinenkin tapa aloittaa tarina suomalaisista tietokantainnovaatioista. Solidin ja välillisesti myös Innobasen taustat juontavat nimittäin juurensa tietokantataloon nimeltään VIA Yhtiöt.
Yhtiön perustaja, johtohahmo ja innovaattori Risto Kivivuori oli myynyt Finnsystems-yhtiönsä Tietotehtaalle (sittemmin TietoEnator) vuonna 1976. Hänellä oli ollut merkittävä vaikutus esimerkiksi pankkien tietojärjestelmien syntyyn.
Kahdeksankymmentäluvulle tultaessa Kivivuori oli vakuuttunut, että isokoneiden valtakausi alkaa olla ohi – ja se koskisi myös tietokantoja. Ajatus oli hyvin edistyksellinen. Legendaarinen IBM PC:kin oli vasta syntynyt.
VIAn tuotekehitys käynnistyi vuonna 1983.
”Yhtiö kehitti client server -arkkitehtuuriin perustuvaa relaatiotietokantaa – ei siis mitään keskuskoneratkaisua vaan palvelinohjelmistoa, jota voi ajaa lähiverkon pc-koneessa”, Solidin teknologiajohtaja Ari Valtanen muistelee.
Jo alkuvaiheessa Kivivuori palkkasi töihin opiskelijoita – pääosin Teknillisestä Korkeakoulusta. Mukana olivat muiden muassa Artturi Tarjanne, Jarmo Ruuth, Olli Heikinheimo, Janne Karjalainen, Ari Valtanen, Jouni Lähteenmäki ja Seppo Varho. Myöhemmin kaikki olivat tavalla tai toisella mukana Solidissa.
VIA:ssa olivat myös nykyisin Innobasessa työskentelevä Pekka Lampio ja niin ikään tietokantojen parissa työskentelevä Orri Erling. (Hän jatkoi VIAsta kehittämään Keltaisen Pörssin tietokantaa Infosto Groupin rahoituksella. Tuote myytiin 1990-luvun lopulta Open Linkille ja tunnetaan tätä nykyä nimellä Open Link Virtuoso. Niinpä ulkomaille myytyjä suomalaisia tietokantataloja onkin tarkalleen ottaen neljä). Myös Nordean analyytikko Martti Larjo sekä KCI Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark työskentelivät aikanaan VIA Yhtiöissä.
Kivivuoren yhtiön perusti tytäryhtiön Yhdysvaltoihin ja sai asiakkaikseen muiden muassa Texacon ja Yhdysvaltain laivaston. Lopullista läpimurtoa VIA ei kuitenkaan tehnyt. Kivivuoden liikemiestaidot eivät yltäneet teknologisen näkemyksellisyyden tasolle – lopulta yhtiö päätyi konkurssiin vuonna 1991.
Tarjanne, Valtanen, Rooth ja Karjalainen jäivät raunioille pohtimaan seuraavaa siirtoaan. Syvimmän laman keskellä vaihtoehtoina olivat lähinnä oma firma tai Nokian palvelukseen lähteminen.
”Kun palkanmaksu tyrehtyi, jäi pieni nippu ihmisiä, jotka kokivat yhtiön innovaation sen verran arvokkaaksi, ettei sitä saa heittää kaatopaikalle”, nykyisin Nexit Venturesin partnerina toimiva Tarjanne muistelee.
Ari Valtasen mukaan tekijät olivat jo todistaneet itselleen, että suomalaisista lähtökohdista voidaan kehittää tietokantaa.
”Sen kokemuksen rohkaisemana me uskoimme, että voimme rakentaa client server -arkkitehtuuriin perustuen paremman tietokannan kuin muut. Olimmehan saaneet sen jo melkein valmiiksi ennen kuin VIA kaatui.”
Nelikko osti konkurssipesän oikeudet ja perusti Solid Information Technologyn. Rahoittajaksi ryhtyi KT Tietokeskus, joka myöhemmin tunnettiin Novo Groupina. Alkuvaiheessa rahoitusta toi myös Tekes. Kehitystyö perustui osin VIAn innovaatioihin, mutta varsinainen koodi luotiin puhtaalta pöydältä.
LUE MYÖS:
Ympyrä sulkeutui
Virallisesti Solid perustettiin vuonna 1992. Tarjanne työskenteli Solidin toimitusjohtajana vuoteen 1997 asti.
Valtanen on yhä yhtiön teknologiajohtaja ja Jarmo Ruuth vastaa yhtiön arkkitehtuurista. Vaikka Seppo Varho ei koskaan ole ollut yhtiön vakituisella palkkalistalla, hän ylläpitää yhä Solidin tietokantatulkkia ulkopuolisena konsulttina. Mies tunnetaan parhaiten konserttipianistina.
VIA Yhtiöiden toimitusjohtaja Risto Kivivuori asui ulkomailla kuolemaansa asti. Hän menehtyi sairauskohtaukseen vuosituhannen alussa.
Artturi Tarjanne uskoo, että VIA Yhtiöiden pohjalta ponnistaneen Solidin päätyminen osaksi IBM:ää olisi ollut miehelle mieleen, olihan Kivivuori pitkän linjan ibarilainen. Kivivuori oli esimerkiksi ollut mukana legendaarisen IBM S/360 -koneen kehittämisessä 1960-luvulla.
”Jännä juttu, että ympyrä näin sulkeutuu. Jos Risto Kivivuorelta olisi kysytty, niin IBM olisi varmaankin ollut teknologialle kaikkein mieluisin koti. Hän piti IBM:ää oman osaamisensa kehtona.”
LUE MYÖS:
Pieni Innobase ponnistaa
Heikki Tuuri seurasi tietokantakehitystä, mutta jatkoi opintiellä aina matematiikan tohtoriksi asti. Vuonna 1992 hän kuitenkin kaipasi ”oikeisiin töihin” ja otti yhteyttä Valtaseen, jonka hän tunsi jo Tapiolan yhteiskoulusta.
Hän sai kuulla uudesta tietokannasta, joka hyödyntäisi Kivivuoren ideoita, mutta lähtisi puhtaalta pöydältä. Tuuri työskenteli Solidissa noin vuoden.
”Olin kovasti kunnianhimoinen. Kun en päässyt osakkaaksi, lähdin pois”, hän muistelee.
Hän palasi tutkijaksi akateemiseen maailmaan ja istui iltaisin yliopiston kirjastossa lukemassa tietokannoista tuotettua akateemista tutkimusta. Hän huomasi, miten usein kehitystyössä taisteltiin ongelmien kanssa, jotka oli jo jossain muualla ratkaistu.
”1980-luvulla kukaan ei lukenut akateemisia papereita, mikä oli VIAn kannan suurin heikkous. Solidissakin papereita luettiin vasta implementaation jälkeen. Monessa suhteessa kirjallisuudesta löytyy parempia toteutuksia”, Tuuri sanoo.
Tuuri luki, otti opikseen ja määritti tavoitteekseen luoda maailman nopeimman relaatiotietokannan, joka seuraisi klassisia akateemisia oppeja. Vuoden 1994 alussa 29-vuotias mies tarttui toimeen.
Hän rahoitti Innobasen omilla säästöillään. Sen, että kyseessä oli yhden miehen firma, oli määrä kääntyä eduksi.
”Yksittäinen koodaaja pystyy kirjoittamaan paremmin integroitua koodia kuin suuri organisaatio”, hän uskoo.
Koodia kaupan
Vuonna 1998, kirjoitettuaan 110 000 riviä c-kielistä koodia, Tuuri ryhtyi myymään InnoDB:tä it-jäteille. Hän ei siis alun alkaenkaan ollut mikään avoimen lähdekoodin sanansaattaja.
Ohjelman myynti osoittautui haasteelliseksi.
”Kävin neljä kertaa Oraclella, kerran Microsoftilla ja SAP:n Berliinin laboratoriossa. Mutta ei ne eivät innostuneet siitä tarpeeksi”, Tuuri kertoo.
Kesällä 2000, käytyään toistaiseksi viimeisen kerran Oraclella Piilaaksossa, Tuuri ymmärsi, ettei kauppoja syntyisi. Kuuden vuoden työn jälkeen se oli pettymys.
Maailman suurimman tietokantatalon pääkonttorilta Tuuri ajoi San Josen kaupungissa järjestettävään Linux World -tapahtumaan. Eräällä messuosastolla hän törmäsi MySQL:n tietokantaan. Vasta silloin hän sai kuulla, että sen kirjoittaja asuu Helsingissä.
Tuuri soitti Monty Wideniukselle, joka hänkään ei ollut tietoinen Tuurin projektista. Syyskuussa 2000 miehet tapasivat Puistolan omakotialueella ja sopivat InnoDB:n tuonnista MySQL:n tietokannalle seuraavana vuonna.
Käyttäjän kannalta nopea ja vikasietoinen InnoDB oli melkoinen parannus MySQL:n perusmoottori MyISAMiin verrattuna.
Kuten sanottua, Tuuri ei ole ytimeltään mikään avoimen lähdekoodin fanaatikko. Hän oli MySQL:n kanssa aluksi eri mieltä siitä, pitäisikö hänen tietokantamoottoriaan edes ryhtyä jakamaan avoimen lähdekoodin lisenssillä. Hän uskoo yhä, että MySQL-InnoDB-yhdistelmä olisi pärjännyt omalla segmentillään kaupallisenakin tuotteena. ”Mutta kun MySQL oli gpl-lisensoitu, niin ei auttanut.”
Jälkeenpäin ajatellen tämä olisi ollut hyvä vaihe myydä teknologia. Tuurin mukaan hän ei kuitenkaan ollut innokas myymään eikä MySQL ollut halukas ostamaan. ”MySQL oli vuonna 2000 jo todella suosittu, mutta sillä ei ollut merkittävää liiketoimintaa.”
Tuuri teki aktiivisesti työtä MySQL-yhteisön parissa. Se auttoi InnoDB:tä nousemaan suosiossa esimerkiksi BerkeleyDB:n edelle. Ennen pitkää siitä tuli MySQL:n yleisin transaktionaalinen tietokantamoottori. Kymmenessä vuodessa yhtiön työntekijämäärä kasvoi neljään ja liikevaihto liki 600 000 euroon.
Ostotarjouksia
Saatuaan ammattijohdon ja riskirahaa MySQL pyrki ostamaan Innobasen.
Heikki Tuuri kertoo saaneensa ostotarjouksia vuosina 2003, 2004 ja 2005. Tarjottu kauppahinta vaihteli hänen mukaansa kohtuullisen ja nimellisen välillä. Mickosin ja Tuurin välinen neuvotteluasetelma oli kaikesta päätelleen kireä.
”Me koimme, että MySQL pyrki aina tilaisuuden tullen osoittamaan, miten helposti InnoDB olisi korvattavissa”, Tuuri kuvaa.
Niinpä tarjouskisan voitti Oracle. MySQL:n yhteisö hämmentyi Innobasen liittymisestä ison pahan tietokantajätin leiriin, mutta Tuurin mukaan huonoa palautetta ei juuri tullut.
”Käyttäjäkunta suhtautui positiivisesti. Varsinkin kun me kerroimme jatkavamme kehitystä kuten aiemminkin. Jopa MySQL AB on suhtautunut tilanteeseen ihan hyvin.”
InnoDB on yhä MySQL:n ylivoimaisesti tärkein transaktionaalinen tietokantamoottori. Oraclen pienessä tyttäressä työskentelee kahdeksan henkilöä – kolme Suomessa, loput USA:ssa, Kanadassa, Bulgariassa ja Australiassa.
”Oracle on tuonut meille jonkin verran uskottavuutta. Ja tänään he hoitavat neuvottelut MySQL:n suuntaan”, Tuuri sanoo.
Hän virnistää tavalla, josta voi päätellä, ettei se harmita miestä ollenkaan. ”Ja tästä keväästä lähtien näitä neuvotteluja hoitavat Oracle ja Sun.”
Se, että InnoDB päästettiin lipsumaan Oraclen leiriin oli MySQL:ltä karkea, joskaan ei korvaamaton virhe. Oraclelle sen Innobase-tytär on mielenkiintoinen villi kortti, jonka lopullista käyttöhetkeä Larry Ellison ei vielä taida tietää itsekään.
Lähestymisiä
Jos asiat olisivat menneet toisin, suomalaislähtöiset tietokantatalot olisivat päätyneet yhteen. Myös Solid Information Technology ja MySQL lähestyivät viimeksi kuluneiden vuosien myötä toisiaan.
Kyse ei ole vain siitä, että MySQL:n toimitusjohtaja Mårten Mickos on entinen solidilainen tai että yhtiöiden pääkonttorit sijaitsivat samassa talossa Piilaaksossa. Liiketoimintamielessä lähestyminen alkoi, kun Innobase päätyi Oraclelle ja kasvua etsivä Solid haistoi mahdollisuuksia avoimen lähdekoodin maailmassa.
Vuonna 2006 yhtiö julkaisi SolidDB-moottorin MySQL-tietokannalle.
Eikä yhteistyön ollut määrä päättyä siihen. Solidin emea-alueen johtaja Ilkka Starck kertoi vuoden 2007 alussa Tietoviikolle, että 12 kuukauden aikana luvassa olisi tukku uusia julkistuksia, jotka tukisivat MySQL-kannan käyttöä yhä liiketoimintakriittisemmissä järjestelmissä.
Yritysostojen jälkeen Ari Valtanen ei uskalla kommentoida Solidin ja MySQL:n yhteisiä suunnitelmia.
”Koska IBM ostaa Solidiin ja Sun MySQL:n, ilmassa on aika paljon palloja. Tähän päivään asti MySQL-moottoria on kuitenkin tehty ja strategia on ollut hyvä niin meille kuin MySQL:llekin. Olimme lähestymässä toisiamme.”
Kyse ei ollut vain transaktiomoottorista vaan myös Solidin leipälajista – kahdennettavuudesta ja korkeasta käytettävyydestä. Yhtiöt olivat Valtasen mukaan lähestymässä kohtaa, jossa näitä versioita oltaisiin ryhdytty työntämään ulos.
”Se olisi auttanut meitä laajentamaan telecom-fokusta ja MySQL:ää laajentamaan kohti kriittisempiä järjestelmiä”, hän sanoo.
Valtanen puhuu väin lähestymisestä, mutta yhteistyö olisi voinut johtaa myös yhdistymiseen. Ainakin MySQL:n perustaja Monty Widenius näyttää toivoneen sitä.
”Ikävää, että Solid valitsi loppusuoralla IBM:n eikä meitä”, hän kertoo. ”Minä olisin halunnut, että Solid olisi liittynyt meihin. Kaikkia taisteluita ei voi voittaa.”
Loppu hyvin
Solidin muistipohjaisen tietokannan yhdistäminen MySQL:n avoimen lähdekoodin tietokantaan olisi ollut mielenkiintoinen käänne suomalaisessa softahistoriassa. Mutta olisiko se lopulta muuttanut mitään?
Tietokannat tarvitsevat tuekseen globaaleja palveluorganisaatioita. Pörssilistaus, jota molemmat yhtiöt kertoivat aivan viimemetreille saakka pitävänsä ensisijaisena vaihtoehtonaan, ei olisi muuttanut sitä tosiasiaa.
Eräs Tietoviikon haastattelema asiantuntija pitää mahdollisena myös sitä, että yhä suurempiin yrityksiin pyrkivä MySQL olisi ilman palvelumuskeleita saattanut joutua oman partneriverkostonsa talutusnuoraan. Oracle ryhtyi taannoin tukemaan Red Hatin käyttöjärjestelmää ilman Red Hatia. Periaatteessa Sun, HP tai Dell olisivat voineet tehdä MySQL:lle saman.
Oma haasteensa oli varmasti myös siinä, että vaikka Solid ja MySQL lähentyivät toisiaan liiketoimintamielessä – valuaatioiden kannalta ne olivat eri planeetoilta.
Markkinoilla vallitsee tänään käyttäjämassojen bisneslogiikka. Google ja eBay maksoivat YouTubesta ja Skypestä miljardeja euroa. Niin banaalilta kuin vertaus kuulostaakin, Sunin MySQL-kauppa on tietyllä tavalla trendin jatkoa. Kun ohjelmiston latausmäärä ylittää sata miljoonaa, yhtiön laskennallinen arvo nousee miljardiluokkaan.
Jos markkinoiden tapa arvioida käyttäjämassojen arvo olisi muuttunut ennen MySQL:n realisointia, olisi varmasti kestänyt pitkään, ennen kuin yhtiön arvo oli jälleen kivunnut miljardiin euroon.
Sillä seikalla ei ole paljonkaan tekemistä sen kanssa, miten erinomaista tietokantaa yhtiö tarjoaisi.
Rahat avoimeen lähdekoodiin
MySQL:n perustaja ja teknologiajohtaja Monty Wideniuksen mukaan Sun-kauppa on parasta mitä olisi voinut tapahtua.
”Me tulemme avoimen lähdekoodin puolelta ja he ovat tulleet avoimeen lähdekoodiin kaupalliselta puolelta. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme”, hän toteaa.
Widenius aikoo pysytellä jatkossakin lähellä MySQL-kehittäjiä ja avoimen lähdekoodin yhteisöä.
”Toivon, että pystyn auttamaan Sunia tulemaan vielä paremmaksi avoimen lähdekoodin yritykseksi.”
Widenius on puolentoista vuoden ajan koodannut tiiminsä kanssa transaktionaalista moottoria, jonka on määrä keventää yhtiön riippuvuutta Heikki Tuurin perustamasta Innobasesta. Itse asiassa tulossa on täydellinen transaktionaalinen tietokanta, josta voi Wideniuksen mukaan joskus tulla yhtä suosittu, kuin mitä MySQL on nyt. ”Se riippuu siitä, kuinka hyvin kehitystyö onnistuu.”
Uusi tietokanta julkaistaan yhteisön testikäyttöön lähiviikkoina. Se kantaa nimeä Maria, Wideniuksen nuorimman tyttären mukaan.
Hän kertoo tienanneensa Sun-kaupan myötä parikymmentä miljoonaa euroa.
”Se antaa hyvän aseman, jossa voin investoida uusiin avoimen lähdekoodin yrityksiin ja auttaa niitä pääsemään jalkeille. Toivon, että voin auttaa suomalaista kehitystyötä vielä enemmän kuin aiemmin.”
Widenius asuu Suomessa eikä aio muuttaa minnekään.