Tämä uutinen on julkaistu alun perin maaliskuussa 2023.
Sodankylä
Sähkötoimiset ajoneuvot yleistyvät myös kaivoksilla. Suomen suurin ja painavin louhosauto eli dumpperi muutetaan kulkemaan merkittävän osa matkasta sähköllä trolley-linjalla, kun se rahtaa 220 tonnin painoisia malmikuormia Boliden Kevitsan avolouhoksen pohjalta ylös rikastamoon Sodankylässä.
Dumpperi on järkälemäinen, sillä sen lava on yhdeksän metriä leveä ja 15 metriä pitkä. Sen kuljettaja katsoo ulos henkilöautomaisesta ohjaamosta, joka on kuuden metrin korkeudessa maasta. Apuna on ympäristöä tarkkaileva näyttö.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kevitsassa on louhittu kupari- ja nikkelimalmia vuodesta 2012 niin paljon, että tunturissa, noin 40 kilometriä Sodankylästä pohjoiseen, on 270 metriä syvä avolouhos, jonka halkaisija on noin 1,3 kilometriä. Ajomatkan pituus pohjalta ylös maanpintaan on serpentiinitietä noin 2,5 kilometriä. Louhos syvenee seuraavan kymmenen vuoden aikana noin puoleen kilometriin saakka.
Yhteensä 13 dumpperia muutetaan sähkötoimisiksi ensimmäisenä Suomessa asentamalla niihin raitiojunissa tutut pantograafit, joilla auto saa virran ylhäällä kulkevista trolley-linjan johtimista.
Ensimmäinen 500 metrin pituinen sähköinen ajorata on saatu Kevitsan kaivoksella valmiiksi ja se on jo koekäytössä. Sitä myöten on rahdattu kaivoksen sivukiveä kesästä saakka.
”Projekti jatkuu toisen, 620 metrin pituisen sähköisen ajoradan rakentamisella varsinaisia malmikivien kuljetuksia varten tuotantorampissa. Se valmistuu kesään mennessä. Sähköistys lisää kaivoksen tuotantokapasiteettia”, kertoo ruotsalaisyhtiö Boliden Kevitsan kaivoksen johtaja Henrik Grind.
Trolley-linjaston kokonaispituudeksi on kaavailtu 1,5 kilometriä.
Vastaava operaatio on tehty myös Boliden-konsernin kotimaassa Aitikin avolouhoksella Pohjois-Ruotsissa.
Hanke vähentää hiilidioksidipäästöjä ja pudottaa merkittävästi fossiilisten polttoaineiden kulutusta.
Kaivoksella tehtyjen laskelmien mukaan sähkötoiminen dumpperi säästää yhdessä 500 metrin pituisessa trolley-nousussa noin 15 litraa dieselpolttoainetta.
Kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä ajettavassa louhinnassa 13 sähkötoimisen dumpperin polttoainesäästö tulee olemaan merkittävä.
LUE MYÖS:
Jyrkässä nousussa kuorma päällä dumpperin nopeus on 10–12 kilometriä tunnissa.
”Tuotannon tehostuminen perustuu siihen, että sähköllä louhosauto nousee rappia ylös täydellä kuormalla lähes tuplasti nopeammin eli noin 20–25 kilometriä tunnissa”, Grind sanoo.
Dumppereita lastaa avolouhoksen pohjalla Euroopan suurin lastauskone, Komatsu PC 8000, joka on myös sähkötoiminen. Se painaa 762 tonnia. Kauhan koko on 36 kuutiota, joten kiviauton lava täyttyy neljällä kauhallisella.
Käytännössä dumpperi lähtee lastauskoneen luota ylämäkeen ensin dieselin voimin, mutta jonkin ajan kuluttua se muuttuu sähkötoimiseksi, kun sen pantograafi tavoittaa ensimmäisen sähköisen ajojohtimen. Tällöin dieselmoottorin tehot putoavat alas. Sähköistä ajorataa on tarkoitus pidentää sitä mukaa, kun louhos syvenee.
”Turvallisuuden vuoksi louhosauton dieselmoottori on koko ajan korotetulla tyhjäkäynnillä, sillä sen hydrauliikka toimii dieselillä”, kertoo kaivosajoneuvojen huollosta ja ylläpidosta vastaavan Suomen Rakennuskone Oy:n palvelupäällikkö Joni Knuuti.
Bolidenin yhteistyökumppanilla on Kevitsan kaivoksella suuri huoltotukikohta, joka työllistää 50 työntekijää.
Sähköistä infrastruktuuria lisäämällä Kevitsa vähentää Grindin mukaan hiilidioksidipäästöjä arviolta yhdeksän prosenttia kaivoksen elinkaaren aikana.
Malmivarojen on arvioitu riittävän vuoteen 2033, mutta uusia esiintymiä etsitään kaiken aikaa.
Louhosautot, joita on vara-autot mukaan lukien yhteensä 20 kappaletta, ovat koko kaivoksen selkäranka. Viime vuonna ne kuljettivat malmikiveä yhteensä 9 469 000 tonnia sekä sivukiveä yli 30 miljoonaa tonnia.
”Kohta kuuluu kolme tyyttäystä, se on peruutuksesta kuuluva varoitusääni”, huomauttaa Boliden Kevitsan korjaamoinsinööri Milton Troupp.
Lentokonehallia muistuttavan huoltokorjaamon äänimaiseman täyttää tasainen jylinä, kun Suomen suurimman louheensiirtoauton Komatsu 830E-5:n 16-sylinterinen dieselmoottori hyrähtää käyntiin. Auton moottorin teho on 1 865 kilowattia eli 2 500 hevosvoimaa.
Hetken kuluttua järkäle peruuttaa hitaasti huoltopilttuusta ulos. Sen korkeus on 7,15 metriä, leveys 8,95 ja pituus 14,65 metriä. Auton kääntösäde on 14 metriä.
Tähän dumpperiin oli jo asennettu muunnossarja, mutta siihen tehtiin moottoriöljyn vaihto.
”Näitä suuria öljynsuodattimia tarvitaan neljä kappaletta”, sanoo. Cumminsin huoltomies Joel Jakobsson. Hän on työkeikalla Kevitsassa yhtiön Jällivaaran huoltoyksiköstä.
Ajokki on niin suuri, että moottoritilaan pitää kiivetä nousutikkailla.
”Cummins vastaa kiviautojen moottorihuolloista yhdessä meidän kanssa”, Knuuti kertoo. Sen sijaan auton suurempien komponenttien kunnostukset tehdään joko Suomen Rakennuskone Oy:n tiloissa Oulussa tai Komatsun Euroopan yksikössä Saksassa.
Viereisessä huoltopilttuussa Suomen Rakennuskoneen ja Komatsun työntekijät asentavat muunnossarjaa seuraavaan louhosautoon, joka on lähdössä sähköradalle.
”Louheensiirtoauto on monessa mielessä kuin laiva. Tässä tapauksessa dieselmoottorin tuottama energia siirretään taka-akselilla oleville sähkömoottoreille. Myös auton hidastus tapahtuu sähköisesti jarruttamalla ja vasta lopullinen pysähdys tehdään mekaanisilla jarruilla. Laivassa taas sähkömoottorit voivat pyörittää potkuria”, aiemmin jäänmurtajalla työskennellyt Knuuti kertoo.
Myös dumpperi joutuu lastauksessa ja kuljetuksissa yhtä koville kuin jäänmurtaja niin että kallis, kymmeniä tuhansia euroja maksava peruskunnostus on edessä noin joka toinen vuosi.
Lavat ja renkaat tuovat alihankintatyötä
Yli 80 prosenttia viime vuoden noin 28 miljoonan euron liikevaihdosta tuli kaivosteollisuudesta, kertoo kokkolalaisen Häggblom Oy:n toimitusjohtaja Jukka Karhula.
”Valmistimme ja toimitimme lavat muun muassa kaikkiin Kevitsan 17 uuteen louheensiirtoautoon. Vastaavia lavoja olemme rakentaneet myös Boliden-konsernin Ruotsin kaivoksille”, Karhula kertoo.
Hän ei kerro lavan tarkkaa myyntihintaa, mutta yli 100 000 euroa pitää sen hankintaan varata rahaa.
”Lavat valmistetaan SSAB:n toimittamasta erikoisteräksestä, joka on kevyttä, mutta kestää kovan malmikiven lyömät iskut”, Karhula sanoo.
Siitä huolimatta lava saattaa tulla Häggblomille korjattavaksi jo vuoden kuluttua, sillä Skandinavian peruskallio on kovaa.
”Asennamme osaan lavoista kumipinnan, joka pidentää sen kestävyyden jopa kolmen vuoden pituiseksi”, Karhula kertoo.
Lavojen huolto ja korjaus onkin Häggblomin Kokkolassa ja Kalajoella sijaitsevien konepajojen yhteensä 117 työntekijälle loputon urakka. Vähän väliä erikoiskuljetus tuo Pohjois-Suomesta tai Pohjois-Ruotsista lavan korjattavaksi, joka irrotetaan dumpperista suurten nostureiden avulla.
Toinen lavojen korjauksiin erikoistunut konepaja on raahelainen Miilukangas Oy.
”Me korjaamme Sotkamon Terrafamen lavoja, jotka ovat hivenen pienempiä kuin Kevitsan kalustossa”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Miilukangas.
Rovaniemellä pääpaikka pitävä Lapin Kumi Oy korjaa ja huoltaa Kevitsan louhosautojen renkaita.
”Sitä varten piti investoida erikoiskalusto, sillä yksi halkaisijaltaan lähes neljän metrin kokoinen rengas painaa 3 850 kiloa”, kertoo Lapin Kumin toimitusjohtaja Ville Ruokanen.
Renkaan valssi painaa puolestaan kaksi tonnia.
Renkaan koko on 50/80R57. Neljän renkaan sarja maksaa noin 200 000 euroa. Niinpä Lapin Kumpi ei toimittanut ensimmäistä rengassarjaa vaan se tuli suoraan auton valmistajalta.
”Meidän urakka on korjata ja paikata renkaita ja jatkaa näin niiden elinkaarta. Niitä tuodaan rekalla kaivokselta meidän Rovaniemen huoltohalliin”, Ruokanen sanoo.
Huoltotoimista huolimatta dumpperissa kuluu keskimäärin yksi rengassarja vuodessa.
Boliden Kevitsa Mining Oy kirjasi viime vuoden liikevaihdoksi 445,2 miljoonaa euroa ja voitoksi verojen jälkeen 37,1 miljoonaa euroa. Kaivos työllisti 591 omaa ja noin 300 alihankkijan työntekijää.