Yhdysvaltain presidenttikisaan lähteneen kuvernööri Ron DeSantisin kampanjatiimi julkaisi Twitterissä videon, jossa entinen presidentti Donald Trump näytti syleilevän ja suutelevan allergia- ja infektiotautien instituutin entistä johtajaa Anthony Faucia. Kuvat olivat kuitenkin tekoälyn luomia, kirjoittaa Insider.
Kyseessä on vain yksi esimerkki siitä, miten tekoälyä on alettu käyttää vaalikampanjoinnissa Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Muun muassa demokraattien kansallinen komitea on todennut, että tekoälyn luoma teksti on tehokkaampaa kuin ihmisen kirjoittama, kun sitä käytetään ihmisten sitouttamisessa tai lahjoitusten keräämisessä.
Myös Toronton pormestarin paikkaa havitteleva Anthony Furey hyödynsi tekoälyn luomia kuvia kampanjassaan.
Vaikka tekoäly pystyy tuottamaan tekstiä ja kuvia minimaalisilla kustannuksilla, asiantuntijat ovat huolissaan sen käytöstä vaalikampanjoissa. Darrell M. West ajatushautomo Brookings Institutionista kirjoitti, että tekoälyn käyttö kampanjoinnissa johtaa ”villiin länteen”, jossa poliitikkojen väitteet ja vastaväitteet lisääntyvät räjähdysmäisesti. Samalla aidon ja epäaidon materiaalin tunnistaminen vaikeutuu entisestään.
Westin mukaan tekoäly voi auttaa kampanjoijia kohdentamaan viestinsä tarkasti, jolloin liikkuvien äänestäjien houkuttelu saattaa helpottua. Surullisenkuuluisa esimerkki teknologian avulla tehtävästä kohdentamisesta on konsulttiyhtiö Cambridge Analytica, joka analysoi Facebook-datan avulla äänestäjien psykologisia piirteitä Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa.
LUE MYÖS:
Ongelmaksi Cambridge Analytican kaltaisissa tapauksissa muodostuu läpinäkyvyyden puute, sillä eri äänestäjille esitellään erilaisia viestejä sen mukaan, minkä uskotaan uppoavan heihin parhaiten.
Tekoälyn tuottaman sisällön tunnistamiseen erikoistuneen Reality Defenderin toimitusjohtaja Ben Colman huomauttaa The New York Timesille, että sosiaalisessa mediassa esiintyy yhä enemmän laadukasta tekoälysisältöä, jota ei juurikaan säännellä. Tämä auttaa valheellista sisältöä leviämään laajalle, mikä voi Colmanin mukaan aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa. Verkostomaisesti toimivassa sosiaalisessa mediassa tiedon toteaminen valheelliseksi on hyödytöntä silloin, kun sitä on ehditty jo jakaa eteenpäin.
Kun totuuden ja valheiden raja hämärtyy, poliitikot voivat alkaa vältellä vastuuta väittämällä heistä levitettyä raskauttavaa kuvamateriaalia tekoälyllä luoduksi. Samaan aikaan sosiaalisen median informaatiokuplat uhkaavat syventyä, kun tavalliset ihmiset luovat omia valesisältöjään ja levittävät niitä omille seuraajilleen.