Turkkilainen ilmailuteollisuus lisää kierroksia koneeseen: maan kehittämä viidennen sukupolven monitoimihävittäjä on nyt virallisesti nimetty. Vaaleihin valmistautuva presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi maanantaisessa seremoniassa, että aiemmin nimellä TF-X tunnettu kone tottelee nyt nimeä Kaan, oletettavasti viittauksena historiallisiin turkkilaisiin sekä mongolialaisiin hallitsijoihin.
Nimi julkistettiin vain jotakin päiviä sen jälkeen, kun Turkish Aerospace Industriesin niinikään kehittämä Hürjet-suihkuharjoituskone teki ensilentonsa. Myös maan ATAK-2-taisteluhelikopterin kehityksessä saavutettiin virstanpylväs, kun sen moottoria koekäytettiin ensimmäisen kerran.
Asiasta kertovan Breaking Defensen haastattelemien analyytikkojen mukaan julkistusten aikataulua voidaan peilata tulevia presidentinvaaleja vastaan.
Samalla pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on vuosikymmeniä jatkuneiden, kotimaiseen puolustusteollisuuteen suunnattujen investointien tuloksista.
Vuonna 2016 aloitettu TF-X-projekti sai alkunsa tarpeesta löytää korvaaja maan ikääntyvälle F-16-monitoimihävittäjäkalustolle, ja se muuttui entistä akuutimmaksi kun Turkki pudotettiin vuonna 2019 pois F-35-ohjelmasta.
Toistaiseksi kone ei ole noussut ilmaan, mutta sen rullauskokeet on aloitettu aiemmin keväällä. Sarjatuotannon on määrä alkaa 2029 ja koneen astua palvelukseen 2031.
Kaanin suorituskyky on siis vielä todentamatta, mutta TAI:n mukaan kone on 21 metriä pitkä ja sen siipien kärkiväli on 14 metriä.
Koneessa on kaksi General Electricin F110-GE-129-ohivirtausmoottoria, joiden on määrä kiidättää Kaania maksimissaan 1,8-kertaisella äänennopeudella 40 000 jalan (n. 12 200 m) korkeudessa. Koneen maksimilentokorkeudeksi ilmoitetaan 55 000 jalkaa (n. 16 800 m).
TAI:n mukaan koneella on myös nk. supercruise-kyky, eli se voi lentää yliäänennopeudella käyttämättä moottoriensa jälkipolttoa.
Jälkipolttimilla varustetuissa suihkumoottoreissa polttoainetta lisätään moottorin ulosvirtaukseen vielä polttokammion ja turbiinisektion jälkeen, mikä lisää moottoritehoa mutta kasvattaa merkittävästi polttoaineenkulutusta sekä meteliä (ja näyttää eri siistiltä, kun moottori puskee ulos liekkiä).
TAI ei yksilöi, kuinka paljon yli Mach 1,0:n supercruisella voidaan mennä, ja milloin jälkipoltto tulee ottaa avuksi.
Koneen tutkapinta-alan sekä moottorien lämpöjäljen kerrotaan olevan pieni, ja avioniikkaa eli ohjaamoelektroniikkaan kuuluvat muun muassa sensorifuusio, tekoälyratkaisut sekä neuroverkot.
Samalla on hyvä muistaa, että ei se edistyneen teknologian integrointi taistelukoneisiin ole helppoa paremmissakaan perheissä, kuten F-35-projektista opimme, joten Kaaninkin lopullinen suorituskyky jää nähtäväksi.